Yritykset varovaisia uudistumaan Suomessa
Suomalaisyritykset ovat viime vuosina keskittyneet kilpailijoitaan yksipuolisemmin kustannusleikkauksiin ja tuotteidensa eliniän pidentämiseen niiden uudistamisen asemesta.
Tekesin mukaan rohkea innovointi on jäänyt suurten yritysten ja ICT-sektorin varaan. Teollisuuden ja muun talouden uudistuminen edellyttävät lähivuosina isoja muutoksia työelämässä.
Joka viides suomalaisyrityksistä on viimeisen kahden vuoden aikana kehittänyt markkinoille uuden tuotteen tai palvelun. Toinen viidesosa on kehittänyt yritykselle itselleen uuden tuotteen tai palvelun. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisyritysten aktiivisuus uudistaa tuotteitaan ja palvelujaan ei ole erityisen suurta.
Kilpailuetua on haettu enemmänkin uudistamalla tuotantoa ja organisaatiota. Tässä suomalaisyritykset ovat olleet kansainvälisestikin verraten aktiivisia. Parannukset tuottavuudessa ja kilpailukyvyssä eivät ole kuitenkaan johtaneet riittävän nopeaan teollisuuden ja muun talouden kasvuun. Yritysten kehittämiselle ja innovoinnille on ollut viime vuosina ominaista varovaisuus ja suurten riskien välttäminen.
Nykyistä rohkeamman uudistumisen merkitys korostuu meneillään olevassa digitaalisessa murroksessa. Suomi sijoittuu maailmaan kärkijoukkoon kansalaisten valmiuksissa hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja. Tästä ei ole kuitenkaan muodostunut kilpailuetua maamme yrityksille.
ICT:n käytöstä aikaansaatu tuottavuuskasvu on ollut Suomessa vaatimatonta verrattuna moneen muuhun kehittyneeseen teollisuusmaahan. Teollisista yrityksistä 16 prosenttia hyödyntää sosiaalista mediaa toiminnassaan, palveluyrityksistä runsas kolmannes. Kehittämisen väline sosiaalinen media on vain yhdessä kymmenestä yrityksestä.
Neljännes suomalaisorganisaatioista innovatiivisia
Tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljättä suomalaista työorganisaatiota voi pitää innovatiivisena. Osuus on hieman suurempi yritysten kuin julkisen sektorin organisaatioiden keskuudessa. Innovatiivisiksi määriteltiin tutkimuksessa organisaatio, jotka oli uudistanut tuotteitaan ja palvelujaan tavalla, johon yhdistyy henkilöstön kokema työn imu.
Selvästi eniten innovatiivisia organisaatioita on elektroniikka-, metalli- ja kemian teollisuudesta. Suurin käyttämätön innovaatiopotentiaali löytyy kuntien työpaikoilta. Kuntaorganisaatioissa vahva imu työhön yhdistyy muita sektoreita harvemmin kykyyn uudistaa palveluja.
Tiedot käyvät ilmi Innovaatiorahoituskeskus Tekesin vuosina 2012–14 rahoittaman laajan Measuring the Dynamics of Organisation and Work (MEADOW) -tutkimuksen yhteenvetoraportista. Yritysten uudistumista ja työn muutosta selvittäneessä tutkimuksessa haastateltiin yli 1500 johdon edustajaa Suomessa toimivista yrityksistä ja julkisen sektorin organisaatioista sekä yli 1700 työntekijää samoista organisaatioista.
