Professori Peter Lund: Suomi on juuttunut menneen maailman energiapolitiikkaan

Ilmasto, ympäristö, energia ja työpaikat kytkeytyvät toisiinsa. Ilmastokysymykset eivät ratkea ilman uutta teknologiaa. Tarvitaan globaali energiavallankumous ja se on tulossa, vaikkei sitä Suomessa huomaa. Suomi on juuttunut menneen maailman energiapolitiikkaan.Näin puhuu Aalto- yliopiston professori Peter Lund.

Lund johtaa kansainvälistä hanketta, joka tutkii aurinkoenergian mahdollisuuksia kaupunkiympäristössä. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Parhaillaan käynnissä on maailmanlaajuinen energiavallankumous, ja sen myötä uusiutuvat energiat valtaavat markkinoita. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian osuus kasvaa niin, että 60–70 prosenttia Euroopan uusista sähköntuotannon investoinneista liittyy niihin. Aurinkosähkön hinta on romahtanut ja samaan aikaan tiukentuneet ympäristötavoitteet ohjaavat ekologisiin vaihtoehtoihin. Tämä kehitys ei näy vielä Suomessa juuri mitenkään. Miksi ei?

Suomessa aurinkoenergiaan ei satsata, eikä sitä ei hyödynnetä. Lund näkee taustalla monia syitä. Suomen energiapolitiikassa ja markkinoilla on harvainvalta, poliittinen päätöksenteko ja isot energiatoimijat ovat lähellä toisiaan.

”Raskas teollisuus päättää edelleen 1950-luvun mentaliteetilla ja sen lobbarit ovat tehokkaita. Poliitikot eivät ole huomanneet, että ajat muuttuivat ja nyt energiapolitiikkaa pitäisi tehdä uudenlaisen kulutuksen, ympäristön, työpaikkojen ja kuluttajien ehdoilla. Se pitäisi suunnitella kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon monia tekijöitä yhtä aikaa ”, Lund korostaa.

Lundin mielestä on sääli, että kaiken mittarina on edelleen melkein puolueista riippumatta kilowattitunti ja sen hinta raskaalle teollisuudelle. Samaan aikaan kuluttajat on ulkoistettu markkinoilta eikä kukaan pidä heidän puoltaan. ”Saksassa kuluttaja on pomo, Suomessa kuluttaja alistuu,” Lund kuittaa.

”Iso osa kotitalouksistamme maksaa koko ajan mittavia summia suurten sähköyhtiöiden pussiin sen sijaan, että heidät otettaisiin osaksi energian tuotantoketjua ja markkinoita, kuten Saksassa.”

Vääriä luuloja ja ennakkoasenteita
Suomessa luullaan yleisesti, että kylmän ilmaston vuoksi täällä ei kannata sijoittaa aurinkoenergiaan, eihän täällä edes paista. Tosiasiassa aurinko-olosuhteet täällä ovat vuositasolla kuin Keski-Euroopassa. Lisäksi puoli Suomea kylpee yöttömässä yössä kuukausikausia.

”Ennakkoasenteet aurinkoenergiaa kohtaan ovat vahvat”, harmittelee Lund. Valtio on hyvin passiivinen eikä tue aurinkoenergiaa. Lundin mukaan valtio ei halua tukea, päättäjät eivät halua ymmärtää ja perinteisten energiamuotojen puhemiehille maksetaan siitä, etteivät he ymmärrä. Maan etua ei huomioida kokonaisuutena.

Samaan aikaan kun Suomessa kuluttajat on käytännössä puskettu energiapäätösten ulkopuolelle ja maahan suunnitellaan valtiojohtoisesti kolmea uutta ydinvoimalaa, maailmalla vahvistuu kehitys, jossa kuluttajat halutaan tiiviiseen yhteistyöhön sähkömarkkinoiden ja -tuotannon kanssa.

”Saksassa on lähes 40 000 megawattia aurinkosähköä ja ala työllistää noin 100 000 ihmistä.” Meillä aurinkosähköä on asennettu 6 megawattia, eikä työpaikkojen määrällä voi kehuskella.  Aurinkoenergian globaali liikevaihto on noin 100 miljardia ja sen määrä kasvaa koko ajan.

Kotimainen energia tuo työpaikkoja
”Meillä ei ole koskaan mennyt taloudessa näin huonosti, siksi energiapäätökset ovat nyt elintärkeitä ja niitä pitäisi katsoa kokonaisuutena maan etu mielessä. Maahan pitää saada lisää työpaikkoja, talouskasvua ja vientiä. Puhutaan siitä, että yksi uusi ydinvoimala tuo 500 työpaikkaa voimalan yhteyteen, kun niitä pitäisi saada syntymään 50 000. Tämä olisi mahdollista, jos energiapäätöksissämme panostettaisiin kotimaisiin energialähteisiin”, painottaa Lund.
”Meillä on tarvittavaa uuden energiateknologian ja it-alan osaamista, joilla voidaan hallita suuria energiaverkkoja, kulutusta, jakelua ja sähköntuotantoa. Nämä ovat avainalueita, kun uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään suuressa mittakaavassa.  Energiavallankumous tuo uusia työpaikkoja globaalisti paljon juuri uusiutuviin energioihin. Haluammeko jäädä siitä kehityksestä jälkeen?”

Jostakin pitää aloittaa ja Lund aloittaisi siitä, että rohkaistaan yrityksiä kehittämään ja kaupallistamaan uutta teknologiaa, jolla on kasvavat kansainväliset markkinat.

Professori Lundin koko haastattelu on luettavissa Suomen Akatemian Tietysti.fi-verkkosivustolla.