Pääkirjoitus: Datakeskusten rakentaminen on spesiaalihommaa

Datakeskuksista piisaa puhetta. Keskustelu on pyörinyt sähkön riittävyyden ja investointien koon ympärillä. Yleismedioissa vähälle huomiolle on jäänyt kuka datakeskukset rakentaa.

Spesiaalihommista on kyse. Datakeskusrakentaminen on talotekniikan vaativimpia erikoisaloja. Aikataulut ovat tiukkoja ja tekniset vaatimukset armottomia. Talotekniikan osuus on suurempi kuin tavanomaisissa rakennushankkeissa. Onnistuminen riippuu osaavista ihmisistä, ei pelkästään suunnitelmista tai teknologiasta.

Rakennusalan vaimea suhdanne on helpottanut työvoiman saatavuutta hetkellisesti, mutta se ei ratkaise ongelmaa. Datakeskus ei ole toimistorakennus hieman suuremmalla varavoimalla. Se on kriittisen infrastruktuurin kohde, jossa jokaisen järjestelmän on toimittava häiriöttä ensimmäisestä käyttöönoton hetkestä lähtien. Tällaisen osaamisen rakentaminen vie aikaa.

Osaajapula ei ole vain rekrytointiongelma. Se on koulutuksen, työelämän ja koko toimialan yhteinen pohdinnanpaikka. Talotekniikka tarvitsee uusia asiantuntijoita kaikille tasoille: asentajia, työnjohtajia, suunnittelijoita, käyttöönottoinsinöörejä, automaatio- ja sähköosaajia sekä projektinjohtajia, jotka ymmärtävät datakeskusten erityispiirteet. Perinteinen koulutus ei yksin riitä vastaamaan tähän kysyntään. Tarvitaan yhteistyötä oppilaitosten, yritysten ja tilaajien välillä sekä työssä oppimista juuri datakeskusympäristöissä.

Jos jokainen hanke toteutetaan omilla toimintamalleillaan ja osaamista siirretään projektista toiseen sattumanvaraisesti, ala ei kehity riittävän nopeasti. Osaamisen systemaattinen jakaminen ja yhteiset käytännöt hyödyttävät koko markkinaa. Jos haluamme, että miljardiluokan investoinnit jättävät Suomeen pysyvää osaamista ja vientikelpoista asiantuntemusta, osaaminen on nähtävä strategisena investointina eikä projektikohtaisena resurssina. Toki täytyy muistaa, että datakeskusbuumi ei ole ikuinen.