Rakennus ei tiedä, mitä siltä odotetaan – mutta se voi oppia
Schneider Electricin toimitusjohtaja Jani Vahvanen kannustaa kolumnissaan rakennusautomaation hyödyntämiseen.
Toimistosta kodeiksi, koulusta palvelutaloksi tai tehtaasta datakeskukseksi. Tulevaisuuden rakennuksen arvo mitataan sen resilienssillä: kyvyllä mukautua joustavasti uusiin tarpeisiin ja optimoida resurssien käyttöä silloin, kun vaatimukset ympärillä muuttuvat. Silti suurin osa rakennuksistamme on suunniteltu palvelemaan vain yhtä tarkoitusta – kerran ja hyvin.
Muuntojoustavuudesta puhutaan yhä useammin rakennussuunnittelun yhteydessä ja syystä. Rakennus, joka pystyy muuttamaan muotoaan, mutta ei käyttäytymistään, on puolivalmis ratkaisu. Todellinen muuntojoustavuus syntyy, kun tila ja sen tekniset järjestelmät sopeutuvat yhdessä – älykkäästi, ennakoivasti ja ilman raskasta peruskorjausta.
Rakennusautomaatio on tässä yhtälössä aliarvostettu tekijä. Kun tilojen käyttötarkoitus muuttuu, myös energiantarve, ilmanvaihto, lämpötilaprofiilit ja kuormitushuiput muuttuvat. Laboratoriolla on erilaiset ilmanlaatuvaatimukset kuin toimistolla. Palvelutalossa asutaan vuorokauden ympäri, toimistossa kahdeksan tuntia. Jos rakennuksen järjestelmät eivät tunnista näitä eroja reaaliajassa, energiaa kuluu vääriin paikkoihin tai järjestelmät eivät toimi niin kuin pitäisi.
Tässä piilee muuntojoustavuuden todellinen haaste: ei betonissa, vaan datassa. Hyvin toteutettu rakennusautomaatio tuottaa jatkuvasti tietoa siitä, miten rakennus toimii. Missä energia kuluu, missä tiloissa ilmanvaihto ei vastaa käyttöä, missä lämmitystä tai jäähdytystä ohjataan väärin.
Investointina automaatio on poikkeuksellisen helppo perustella. Automaatio vastaa tyypillisesti noin yhtä prosenttia kiinteistön rakennuskustannuksista, mutta sen avulla elinkaaren aikaisia energiakustannuksia voidaan leikata kymmenistä prosenteista ylöspäin riippuen lähtötasosta ja toteutuksen laadusta.
Teknologian tuomat uudet mahdollisuudet, kuten tekoäly ja IoT-ratkaisut mahdollistavat yhä yksilöllisempien palveluiden tarjoamisen. Tämä tekee rakennusautomaatiosta yhä enemmän ihmislähtöistä, mikä parantaa käyttökokemusta ja rakennusten arvoa pitkällä tähtäimellä. Kun äly lisätään rakennuksiin jo rakennusvaiheessa, on vaikutus asumismukavuuteen merkittävä, mutta vaikutus kokonaishintaan minimaalinen.
Vaatimusten pitää tulla tilaajalta. Jo suunnitteluvaiheessa on huomioitava, että rakennuksen käyttötarkoitus voi myöhemmin muuttua. Kun nämä vaatimukset kirjataan auki jo hankesuunnittelussa, muutos näkyy koko ketjussa: suunnittelijat mitoittavat järjestelmät oikein, urakoitsijat tarjoavat ratkaisuja eivätkä pelkkiä laitteita, ja teknologiatoimittajat sitoutuvat skaalautuvuuteen eikä vain asennukseen. Tilaajan vaatimustaso määrittää sen, rakennetaanko rakennus tätä päivää vai myös tulevaisuutta varten.
