”Talotekniikan kiertotalous on alihyödynnetty teema”

Lämmitysjärjestelmä on vain yksi osa, kun rakennuksen energiatehokkuutta lähdetään parantamaan ja iso kuva löytyy vasta, kun koko rakennus puretaan laskennallisesti osiin, sanoo Tuomas Ojanperä, joka työskentelee NollaE:n energia-asiantuntijana.

– Me olemme kehittäneet ohjelmiston, jolla voidaan laskea rakennukselle taloudellisesti kannattavimman energiatehokkuustoimenpiteiden yhdistelmän. Tilaajan tavoitteena voi olla esimerkiksi taksonomianmukaisuus, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, energialuokan parantaminen tai vaikka rakennuskustannusten alentaminen, Ojanperä kertoo.

Ojanperä kertoo, että isommassa toimitilakiinteistössä vaihtoehtoja on paljon. Työ hankkeen parissa alkaa aina lähtötietojen keruulla ja simuloinnilla.

– Tarvitaan arkkitehtikuvat, LVI-suunnitelmat, kulutustiedot, PTS ja energiatodistus. Niistä muodostetaan kokonaiskuva ja tehdään 3D-malli. Talotekniikan mallinnus tehdään hyvin yksityiskohtaisesti ja viedään komponenttitasolle asti.

Sen jälkeen tehdään kohdekatselmointi.

– Käydään paikan päällä, kuvataan tekniset tilat ja katsotaan reittejä mahdollisille kanaville ja muutoksille.

– Tarjolla on yli 1 000 yksittäistä energiatehokkuustoimenpidettä. Ohjelmistomme käy läpi jopa yli 100 000 erilaista yhdistelmää ja etsii juuri kyseiseen kohteeseen parhaan kokonaisuuden.

Lopuksi asiakkaalle toimitetaan raportti, jossa on toimenpiteet, kustannukset ja kannattavuus.

– Me kerromme, mitä pitää tehdä, mitä se maksaa, mikä on kannattavuus ja miten toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Taloudellinen yhtälö kulkee koko ajan mukana. Tämä on yrityksen ydin. Lisäksi ylläpidämme omaa tietokantaa kustannuksista ja päivitämme sitä toteutuneiden kohteiden kautta.

Mukaan kiertotalouteen

Ojanperä sanoo työssään yllättyneensä, kuinka paljon käyttökelpoisia laitteita heitetään pois. Vapautuville laitteille pyritään löytämään uusi kohde mahdollisimman vaivattomasti ja kustannustehokkaasti. 

Talotekniikan kiertotalous on hänen mukaansa vielä rakennusalalla alihyödynnetty teema, vaikka juuri talotekniikka on runkorakenteiden jälkeen yksi suurimmista materiaalisidonnaisten hiilipäästöjen lähteistä rakennuksen koko elinkaaren aikana.

– Rakennusosista ja kiertotaloudesta puhutaan paljon, mutta talotekniikka jää usein sivuun. Nyt aihe alkaa nousta enemmän esiin.

Lähtökohta kiertotaloudessa on aina se, että laitteen elinkaari maksimoidaan. Jos laitetta ei kyseisessä kiinteistössä tarvita enää, niin sille pyritään löytämään jatkokäyttöä. 

– Kun mallinnamme talotekniikan, menemme komponenttitasolle. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneessa jokainen puhallin ja lämmöntalteenottoyksikkö lasketaan niiden todellisilla suoritusarvoilla. Tämä mahdollistaa myös laitteiden hyödyntämisen ja yhdistämisen projektista toiseen.

– Mieluiten siten, että laite siirtyy suoraan kiinteistöstä toiseen ilman välivarastointia. 

Välivarastointi tuo kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Ja jos tilataan kaksi kuljetusta yhden sijaan, sekin on ylimääräinen kulu. Myös vaurioitumisen riskit kasvaa.

Yksi käytännön pullonkauloista on kuitenkin suunnittelun arki: uudet laitteet löytyvät helposti mitoitusohjelmista ja katalogeista, ja toimitusajat ja hinnat ovat tiedossa. Totutut toimintatavat ovat jouhevampia. Tämä on yksi kiertotalouden lisääntymisen isoimmista esteistä.

– Suunnittelijan näkökulmasta on tietysti hyvin paljon yksinkertaisempaa lisätä suunnitelmiin pakasta vedetty laite. Ja jos ei ole tietoa kierrätetyistä laitteista, suunnittelija ei voi sellaista huomioida. 

NollaE on kehittämässä kiertotalouden tueksi alustaa, joka toimisi kierrätettyjen laitteiden varastona eli se olisi paikka, josta löytyisi data laitteista ja jossa laitteen kohdentaminen uuteen kohteeseen voisi olla jopa automatisoitu.

– Kiertotalouteen liittyviä kauppapaikkoja on viime aikoina tullut muitakin, uusimpana helmikuussa avautunut Rakennusosapankki. Heidän järjestelmäänsä syötetään sekä varastossa olevia tuotteita että fyysisesti kiinteistössä olevaa materiaalia. 

Vierailemme Ojanperän kanssa kiinteistössä, mihin on siirretty valtava ilmanvaihtokone kauppakeskuksesta. 

– Rakennuksen toiseen tilaan asennettiin uusi laite, ja se oli investointina ihan toista luokkaa. Uudelleenkäytetyn laitteen osalta säästöä syntyi kymmeniä tuhansia euroja. Hiilijalanjälkeä syntyy käytännössä vain laitteen kuljetuksesta.

Ojanperä kertoo, että yksi kysymys nousee melkeinpä aina esiin. 

– Annammeko me laitteelle takuun. Jos asiakas tarvitsee takuun, kyllä se voidaan järjestää. 

60-luvun kerrostalo ja 19 toimenpidettä

Ojanperä kertoo, että Suomessa energiaremontin keskimääräinen takaisinmaksuaika on 14 vuotta ja sijoitetun pääoman tuotto on 7 prosenttia.

– Meidän hankkeissamme on päästy päälle 20 prosentin tuottoon ja takaisinmaksuaika voi olla jopa 0–7 vuotta. 

Ojanperä kertoo esimerkin 1960-luvulla rakennetusta kerrostalosta, jossa oli öljylämmitys. Yhtiössä pohdittiin siirtymistä maalämpöön. Jos järjestelmä olisi vaihdettu suoraan, olisi tarvittu saman suuruusluokan lämmitysteho kuin lähtötilanteessa.

– Lähtötilanteessa lämmitystehontarve oli 288 kilowattia.

Kun mukaan otettiin muut energiatehokkuustoimenpiteet, kokonaisuus muuttui.

– Tehtiin 19 muuta toimenpidettä, ja lämmitystehontarve tippui 288 kilowatista 100 kilowattiin eli kolmasosaan. Se tarkoitti, että maalämpöjärjestelmän investointi tippui kolmannekseen.

Toimenpiteisiin kuului muun muassa muutoksia ilmanvaihtoon, tiivistämistä sekä lisäeristystä. Lisäksi maalämmön myötä kohteeseen voitiin toteuttaa jäähdytys, joka paransi kesäajan asumismukavuutta ja samanaikaisesti ladataan myös maalämpökaivoja. 

Haasteita ratkotaan yhdessä

Ojanperän ura alkoi Helenillä. Hän työskenteli siellä 11 vuotta.

– Kaukolämpö vastaan maalämpö -vastakkainasettelu oli jo silloin vahvaa. Meidän projekteissamme lämmitysjärjestelmä on vain yksi niistä tuhannesta toimenpiteestä, joita rakennuksessa voidaan energiatehokkuuden eteen tehdä.

Ojanperä sanoo, että häntä motivoi energiatehokkuushankkeissa erityisesti kokonaisvaltaisuus. Rakennuksen PTS kulkee aina mukana.

–  Meillä lähtökohtana on aina se, että ensin pienennetään energiantarvetta ja vasta sitten valitaan lämmitysjärjestelmä. Usein siihen ei puututa lainkaan.

Ojanperä kertoo, että hän kiinnostui jo Helenin aikana vastuullisesta liiketoiminnasta.

– Kiertotalous on nouseva trendi ja oman mielenkiinnon kohde. Tässä nykyisessä työssä pystyn käyttämään omia resursseja luovemmin ja toiminta on tietysti pienessä organisaatiossa jouhevampaa. Käyn paljon aiheeseen liittyvissä tapahtumissa, jotta voimme edistää yhteistyötä sen saralla. Haasteet ja ratkaistavat asiat ovat samankaltaisia ja niitä pitää ratkoa yhdessä. Muun muassa Helsingin kaupunki tekee edelläkävijänä työtä ja on myös perustanut kiertotalousklusterin.

Ojanperä valittiin myös vastikään perustetun Green Building Council Finlandin kiertotaloustyöryhmän jäseneksi.

– Se o ensimmäinen laatuaan oleva asiantuntijaryhmä, joka kertoo osaltaan käynnissä olevasta murroksesta.

NollaE:ssa työskentelee noin 15 henkilöä eri puolilla Suomea. Pääkonttori on Turussa, mutta projektit painottuvat paljon pääkaupunkiseudulle. Ojanperä työskentelee pääkaupunkiseudulla.

– Teen töitä sekä kotona että Spacentin co-working tiloissa. On kätevää, että voi vaihdella paikkaa, mutta välillä kaipaan sitä, että työkaverit olisivat lähellä. Käyn Turussa harvakseltaan, ennemminkin kollegani käyvät täällä pääkaupunkiseudulla.

NollaE:lle Ojanperä päätyi omien sanojensa mukaan vahingossa. Hän siirtyi Heleniltä Advenille ja ehti olla siellä puolisen vuotta, kunnes headhunter soitti. Paikka, josta keskusteltiin, johti konsultointipuheluun ystävälle.

– Ystäväni kysyi, miksi en tee energiahankkeita NollaE:lle. Yrityksen omistajista yksi on armeija- ja opiskelukaverini, joten vaihto sujuikin sitten jouhevasti. NollaE:ssä on vierähtänyt nyt kolme vuotta.