Talotekniikka korostuu Tampereen Sähkötalon rakentamisessa

Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle rakentuu parhaillaan huipputason tutkimusympäristö ja kokeellisen tutkimuksen keskittymä Noodi. Rakennus valmistuu kesällä 2026.

Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) rakennuttamassa Noodissa vuokralaisena on Tampereen yliopisto. Koko rakennushankkeen ajan keskeistä on ollut tulevien käyttäjien osallistaminen.

SRV toteuttaa rakennushankkeen projektinjohtourakkana yhteistyössä rakennuttajan kanssa.

Hankkeen rakennustyöt käynnistyivät purkutöillä kesällä 2024. Ensimmäisen vaiheen purkutyöt päättyivät joulukuun puolessa välissä ja uudisosan rakennustyöt aloitettiin vuoden 2025 alusta. Runko valmistui toukokuussa 2025.

Hankkeeseen kuuluu myös olemassa olevien Sähkötalon osien peruskorjauksia. Peruskorjausosan tilat on jo pääsääntöisesti vastaanotettu ja luovutettu yliopistolle.

Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 170–180 henkilöä. Korkeimmillaan työmaan vahvuus on 200.

Työmaata toteutetaan aktiivisesti toiminnassa olevalla kampusalueella. Tilat palvelevat Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden, informaatioteknologian ja viestinnän sekä lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntia.

Uusissa tiloissa tilankäyttöä on tehostettu ja toiminnat sijoitetaan aiempaa pienempiin, mutta toimiviin neliöihin. Tilat on suunniteltu niin, että toiminnan muunneltavuus ja muuntojousto on mahdollisimman suurta. Tilat on suunniteltu erilaisten tutkimustilojen olosuhdevaatimuksien mukaan.

Erityispiirteenä hankkeella on runsas talotekniikan osuus. Uudisrakennus sisältää useita laboratorioita aputiloineen.

Talotekniikkatöiden ja erityisjärjestelmien, kuten kaasu- ja puhdasvesijärjestelmien määrä urakassa on suuri. 

– Noodiin on toteutettu kaasujärjestelmiä erilaajuisina verkostoina. Kaasulajeihin kuuluu paineilma, nestemäinen typpi, typpi, happi, vety, helium, nestekaasu, asetyleeni, hiilidioksidi, synteettinen ilma ja argon, kertoo SYK:n talotekninen asiantuntijalta Kim Eklund.

Lisäksi kohteessa on alipainejärjestelmä sekä luokan 2 keskitetty puhdasvesilaitteisto verkostoineen.

– Kaasujärjestelmien liitokset on toteutettu erikoiskalustoa ja -osaamista edellyttävin orbitaalihitsauksin ja nestetyppiputkisto puolestaan toteutetaan elementoituna vakuumieristeisenä putkistona, sanoo SRV:n talotekniikan projektipäällikkö Tommi Kaurahalme.

– Suhteellisen lyhyt sisärakennusvaiheen läpimenoaika on aiheuttanut haasteensa, koska kaasuputkisto on poikkeuksellisen laaja ja osaavia tekijöitä on rajoitetusti.

Iso talotekniikkatiheys

Eklund mainitsee rakennushankkeeseen ryhtyvän näkökulmasta tilojen yksilöllisyyden olleen isosti esillä.

– Yliopiston käyttäjiä ja käyttäjäryhmiä on merkittävä määrä, ja heille räätälöidään huipputason tutkimustiloja. Lähtötietojen keräämisessä on hyödynnetty modelspace-järjestelmää käyttäjien tietojen kirjaamiseksi, minkä lisäksi käyttäjäryhmien kanssa on käyty lukuisia käyttäjäpalavereita lähtötietojen oikean tason ja laajuuden määrittämiseksi, toteaa Eklund.

– Kuvaavaa hankkeelle on, että haasteita oli esimerkiksi löytää suunnittelulle mallitiloja, jotka edustaisivat laajempaa määrää tiloja, koska yleistettäviä vaatimuksia tiloille oli vähäisesti.

Niin sanottu talotekniikkatiheys on Kaurahalmeen mukaan kasvanut rakennuksessa suureksi käyttäjän toiminnan asettamien tiukkojen olosuhdevaatimusten täyttämiseksi ja prosessien lämpökuormien hallitsemiseksi.

 – Tilankäytön tehostamiseksi on työn edetessäkin vielä haettu tilankäytöllisesti tehokkaampia ratkaisuja, joilla kuitenkin käyttäjän tarpeet tulevat mahdollisimman hyvin huomioiduksi. Tehokas tilankäyttö kasvattaa laitekirjavuutta ja tämän kautta tuottaa haastetta esimerkiksi automaatioon ja käyttöönottoon, mutta näin saadaan tuotettua käyttäjän tarpeen mukaiset tilat, Kaurahalme sanoo.

– Uudisrakennuksen käyttöönottovaihe tulee olemaan poikkeuksellisen haastava. Tämän suunnittelu on aloitettu jo hyvissä ajoin ja käyttöönoton edellytykset huomioitu sisärakennusvaiheessa, jotta testaukselle ja viritykselle jää tarvittava aika.

Erityisjärjestelmien toteutus on ollut harvinaisen massiivista. Kohteessa on merkittävä määrä esimerkiksi vetokaappeja ja niihin liittyvää ilmanvaihtoa, olosuhdehallittuja tiloja vakioilmastointikoneineen, faradayn häkillä suojattuja tiloja ja painesuhteeltaan poikkeavia laboratorioita.

– Kun lukuisia eri talotekniikan lajeja mahdutetaan rakennukseen, on väistämätöntä, että yhteensovitusta tarvitaan suunnittelupöydällä sekä työmaalla. Valvojien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistoiminta onkin merkittävässä roolissa, jotta työmaa edistyy suunnitellusti, Eklund kertoo.

Erikoisjärjestelmille on yleisesti usein omat järjestelmien toimitukseen erikoistuneet urakoitsijat. Tästä syystä urakoitsijoiden määrä työmaalla kasvaa normaaliin toteutukseen nähden. Samalla työmaan johdon ja hallinnan merkitys korostuu.

– Uudisrakennuksen suuren kerroskorkeuden johdosta tekniikka on saatu mahtumaan pääosin sille varattuihin tiloihin, mutta toteutusjärjestyksen suunnittelu niin, että järjestelmiä voidaan toteuttaa tehokkaina kokonaisuuksina, on edellyttänyt yhteistyötä useiden eri osapuolten välillä, mainitsee Kaurahalme.

– Kuten moderneissa rakennuksissa muutenkin, on kohteen ilmanvaihtotyöt toteutettu P1 -puhtausluokassa. Tämän lisäksi puhtaita työskentelyolosuhteita on edellytetty kaasu- ja puhdasvesiasennuksille, joita ei kaikissa tilanteissa ole ollut mahdollista rytmittää ilmanvaihtoasennusten mukaisesti. Näin aikatauluun muodostuu paljon ajanjaksoja, jolloin työskentely alueilla on rajoitettu muilta toimijoilta.

Vastuullisuustavoitteiden mukaisesti hankkeessa on haettu toteutukseen myös uudenlaisia toimintatapoja.

Uudisrakennuksessa on käytetty vihreää betonia kaikkialla, missä se on ollut teknisesti mahdollista. Tämän ansiosta rakennuksen hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti tavallista rakennusta pienemmät.

Uudisrakennuksessa ja peruskorjauksessa on panostettu kiinteistön energiatehokkuuteen ja energiantalteenottoon. Uudisrakennukselle haetaan BREEAM Excellent -ympäristösertifikaattia, ja peruskorjausosalle tasoa Very Good.

– Uudisrakennus on rakennettu keskelle käytössä olevaa kampusta. Paikalta purettiin 1970-luvulla rakennettuja siipiä, joiden läpi kulkenut tekniikka on palvellut käyttöön jääneitä alueita, Kaurahalme kertoo.

– Ennen purkutöitä tehtiin valmistelevat työt, joissa rakennettiin uudet korvaavat järjestelmät viemäröintiin sekä lämmön-, veden- ja sähkönjakeluun. Tässä yhteydessä rakennettiin uusi muuntamo ja järjesteltiin alueen keskijänniteverkkoa. Työmaan sijainti on asettanut haasteensa jo purku- ja louhintatöiden aikana, kun on huomioitu tontilla käytössä olevat tutkimuslaitteistot, jotka ovat paitsi erittäin herkkiä tärähdyskuormille, vaativat myös jatkuvasti esimerkiksi jäähdytystä ja sähköä.

Jäähdytystarpeita palvelemaan ja varmistamaan tuotiin tontille kaksi väliaikaista jäähdytyslaitteistoa.

Sähkötalon peruskorjaus- ja uudisrakennushanke

• Tilaaja: Suomen Yliopistokiinteistöt
• Pääkäyttäjä: Tampereen yliopisto
• Projektinjohtourakoitsija: SRV
• Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Helamaa&Heiskanen
• Rakennuttaminen ja valvonta: Rakennuttajatoimisto HTJ toimii hankkeessa SYKin rakennuttajakonsulttina
• Ensimmäisen vaiheen rakentamisen osuus 47 miljoonaa euroa
• Uudisrakennus Noodin laajuus noin 8800 bruttoneliömetriä
• Sähkötalon ABJ-osien peruskorjausosan laajuus noin 6900 bruttoneliömetriä.