Sähköalan standardit tuovat potkua talotekniikan energiatehokkuuteen – Digitaalisuus lisää niiden merkitystä entisestään

Rakennuksissa sähköalan standardit luovat perustan lukuisten laitteiden ja järjestelmien suunnittelulle ja toteutukselle aina turvavalaistuksesta ilmalämpöpumppujen ohjaukseen ja aurinkopaneeleista kiinteistöautomaation kyberturvallisuuteen. Ne asettavat vaatimuksia laitteiden ja järjestelmien energiatehokkuudelle ja tarjoavat ohjeita ja kriteereitä talotekniikan suunnitteluun ja toteutukseen kestävän kehityksen näkökulmista. 

– Rakennuksissa sähköalan standardit koskevat sähköasennusten ja valaistuksen lisäksi muun muassa lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiä. Standardit takaavat laitteiden ja järjestelmien yhteensopivuuden, laadun, turvallisuuden ja tehokkaan toiminnan, sanoo sähköalan maailmanlaajuisen standardointijärjestön IEC:n (International Electrotechnical Commission) pääsihteeri ja toimitusjohtaja Philippe Metzger.

Metzger osallistui maaliskuussa Seskon kevätseminaariin, jossa hän valotti muun muassa tekoälyn ja vihreän siirtymän vaikutuksia IEC:n työhön. Ennen työtään IEC:ssa Metzger on toiminut Sveitsin liittovaltion viestintäviraston (OFCOM) pääjohtajana, Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kehitystoimiston apulaisjohtajana sekä Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) johtajana. 

Digitaalisuuden myötä sähköalan standardien merkitys kasvaa entisestään. Myös tekoäly, kyberturvallisuus sekä aurinkosähkö- ja vetyteknologiat ovat esimerkkejä ajankohtaisista ja nopeasti kehittyvistä aloista, jotka tuovat standardointiin sekä mahdollisuuksia että haasteita.

– IEC on keskeisessä roolissa kestävän kehityksen edistämisessä, päästöjen vähentämisessä ja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Monet IEC:n tekniset komiteat käsittelevät esimerkiksi vety-, polttokenno- ja aurinkovoimateknologioita. Asiantuntijaverkostossamme on valtavasti tietämystä, jonka myötä olemme avaintekijä puhtaiden, uusien energiajärjestelmien edistämisessä. Myös energiatehokkuuden mittaaminen ja todentaminen on tässä keskeistä.  

Standardit kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden ajureina

Sähköalan standardit tarjoavat perustan rakennusautomaatiojärjestelmien suunnittelulle, toteutukselle ja käytölle. Standardit määrittelevät protokollat, rajapinnat ja vaatimukset, jotka mahdollistavat eri järjestelmien, laitteiden ja komponenttien keskinäisen kommunikoinnin ja yhteistoiminnan. 

Esimerkiksi valaistuksen ohjaukseen tarkoitettu standardoitu DALI-protokolla mahdollistaa valaistuksen optimoinnin eri tilanteisiin ja käyttötarpeisiin. Valaistuksen ohjausjärjestelmien yhteensopivuus muiden taloteknisten järjestelmien kanssa taas takaa sen, että valaistus voidaan integroida osaksi laajempaa rakennuksen hallintajärjestelmää. 

– Standardoinnilla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennusten energiankäyttöön digitaalisten ja älykkäiden teknologioiden ja ohjausjärjestelmien kautta. Standardien tavoitteena on varmistaa toisiinsa kytkettyjen järjestelmien turvallinen käyttö myös kyberturvallisuuden kannalta. 

– Tämä koskee myös uusiutuvan energian lisääntyvää käyttöä, kun esimerkiksi rakennusten aurinkosähköjärjestelmiin tarvitaan älykästä ohjausta.  

Standardeja tarvitaan aurinkosähköjärjestelmien ja -laitteiden suunnittelussa, valmistuksessa ja käytössä. Parhaillaan IEC:n aurinkosähkökomiteassa on valmisteilla 71 julkaisua. 

IEC:n työ mahdollistaa myös tekoälyn hyödyntämisen vihreässä siirtymässä.

– Tekoälyjärjestelmät voivat auttaa optimoimaan energian, veden ja materiaalien käyttöä rakennuksissa sekä tunnistamaan, mitkä tuotteet ja palvelut ovat vähähiilisimpiä. Teemme parhaillaan paljon yhteistyötä kansainvälisen standardisointijärjestön ISOn kanssa, jotta tämä voidaan huomioida ympäristö- ja kestävyysalan standardeissa.

Standardit ovat avaimia kansainvälisille markkinoille

IEC:n julkaisemat yli 10 000 standardia ovat olennainen osa sähkötekniikan teollisuutta ja kansainvälistä kauppaa. 

Standardit edistävät yritysten globaalia kilpailukykyä. Ne varmistavat turvallisuuden, järjestelmien yhteensopivuuden sekä tuotteiden globaalin liikkuvuuden.

– Kansainvälisten standardien noudattaminen on avaintekijä globaalissa kilpailussa pärjäämiselle. Ne avaavat myös pienille ja keskisuurille yrityksille ovia globaaleille markkinoille. Kansainväliset standardit lisäävät luottamusta ja uskottavuutta myös kansallisilla markkinoilla toimiville yrityksille. 

Myös standardointityöhön osallistuminen tuo yrityksille kilpailuetua ja tarjoaa näköalapaikan alan kehitykseen. IEC koordinoi yli 20 000 asiantuntijan standardointityötä 170 maassa.

– Standardointityöhön osallistuminen on yrityksille erinomainen näköalapaikka alan kehitykseen, markkinoihin ja teknologiasuuntauksiin. Tämä tuo kilpailuetua etenkin pienemmille toimijoille, joilla ei ole resursseja suuriin tutkimus- ja kehityssatsauksiin tai innovaatiolaboratorioihin. 

Suomi aktiivisesti mukana kehitystyössä

Kansainväliset IEC-standardit luovat perustan eurooppalaisille ja kansallisille standardeille. Suomalaiset teknologiaosaajat voivat osallistua sähköalan standardointityöhön Seskon asiantuntijaverkostossa, jossa tehdään tällä hetkellä töitä yli 500 asiantuntijan voimin. Seskovastaa kansainvälisten (IEC) ja eurooppalaisten (CENELEC) standardien sovittamisesta kansalliseen käyttöön. 

– Noin 80 prosenttia sähköalan standardeista Euroopassa perustuu tai on yhteneviä IEC-standardien kanssa. Suomi on erittäin sitoutunut kansainväliseen standardointityöhön ja Sesko tekee IEC:n kansallisena komiteana erinomaista ja näkyvää työtä. Sesko tekee eturintaman työtä myös digitaalisuuden mahdollistamien älykkäiden standardien kehittämisessä. Kansainvälisessä standardointityössä jokaisella IEC:n 170 jäsenmaalla on yksi ääni, joten myös pienemmillä mailla kuten Suomella ja omalla kotimaallani Sveitsillä on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa alan kehitykseen.