Paukkupakkasilla paljain jaloin?
Sähkön hinta palasi normaalitasolle vuonna 2023, tiedotti Energiateollisuus joulukuussa. Varsinaiseen hintakriisivuoteen 2022 verrattuna sähkön hinta oli laskenut 64 prosenttia: vuonna 2023 tukkusähkö oli keskihinnaltaan 56,5 euroa megawattitunnilta.
Alkaneen vuoden tammikuussa kylmä sää näkyi sähkönkulutuksessa ja muutaman päivän korkeina hintoina, mutta Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä piti silti alkaneenkin vuoden hintanäkymää hyvänä. ”Muutaman päivän korkeat hinnat tekivät kipeää erityisesti pörssisähköä käyttäville sähkölämmittäjille, mutta keskimäärin hintataso on ollut varsin kohtuullinen, kun katsotaan taaksepäin”, hän sanoi tiedotteessa.
Motivan tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista jopa nautti viimetalvisesta sähkön säästämisestä. Sähköä riitti kaikille, koko lämmityskauden ajan. Energiakriisi näyttää myös muuttaneen suhtautumistamme eri lämmitysmuotoihin. Gebwellin teettämässä tutkimuksessa kolmasosa rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisista näkee energiakriisin vaikuttaneen lämmitysjärjestelmien valintaan. Energiateollisuuden mukaan tuulivoiman lisärakentaminen ja Olkiluoto 3 ovat tehneet Suomesta myös keväästä alkaen keskimäärin sähköomavaraisen.
Ehkä olemme pohtineet aiempaa enemmän myös asumismukavuuteen sopivia sisälämpötiloja?
Motiva muistuttaa, että asuintilojen suosituslämpötila on +18–20 astetta ja energiankulutus saadaan viittä prosenttia pienemmäksi laskemalla huonelämpötiloja asteen alemmas. Itse olen asunut käytännössä koko aikuisikäni niin lämpimissä kerrostaloasunnoissa, että kotona on voinut kävellä paukkupakkasillakin paljain jaloin. Mutta kun vietin energian hintakriisin aikaan paljon aikaa sähkölämmitteisessä omakotitalossa, totuin oikein hyvin villasukkiin.
Energiankulutuksen vähentämisestä hyötyy kuluttajan pankkitilin lisäksi tietysti myös ilmasto.
Talotekniikka-lehden 1/24 teemana hehkuu helmikuun hangilla lämmitys. Lämmitetäänkö talojamme niin, että planeettakin pysyisi sopivan lämpöisenä?
