Neljännes suomalaisista kertoo tietävänsä asumisensa hiilijalanjäljen – ”Yllättävää, missä heitä on vähiten”
Asuminen muodostaa merkittävän osan suomalaisten päästöistä, mutta suurin osa ei ole tietoinen asumisensa hiilijalanjäljestä.
Kuva: Shutterstock
Starkin teettämän kyselyn mukaan hieman yli neljännes suomalaisista tietää asumisensa hiilijalanjäljen ja puolet tietää, miten asumisen hiilijalanjälkeä voi vähentää, kerrotaan Starkin tiedotteessa.
Tietotaso oman asumisen hiilijalanjäljestä jakaa suomalaisia. Yli neljännes, 26 prosenttia suomalaisista kertoo tietävänsä oman asumisensa hiilijalanjäljen, mutta selkeästi suurempi osa ei ole tietoinen asumisen hiilijalanjäljestä.
Puolet suomalaisista kertoo kuitenkin tietävänsä, millä keinoin omaa asumiseen liittyvää hiilijalanjälkeä voi vähentää.
Lämmityksen osuus on keskivertosuomalaisen asumisen päästöistä merkittävä. Asumisen muita päästöjä ovat sähkö, vedenkulutus ja rakennusaikaiset päästöt.
– Sähkösopimusta tehdessä jokainen voi päättää, mitä energianlähdettä suosii, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi toteaa tiedotteessa.
Erityisen hyvin asumisensa hiilijalanjäljen tietävät omakotitalo- ja paritaloasujat. Heistä 30 prosenttia kertoo tietävänsä oman asumisensa hiilijalanjäljen. Vastaava luku kerrostaloasujien keskuudessa on 22 prosenttia ja rivitaloasujien keskuudessa 26 prosenttia, tiedotteessa kerrotaan.
– Asumisen hiilijalanjälki ei vaikuta vain ilmastoon, vaan se näkyy myös asukkaiden kukkarossa. Esimerkiksi hyvin eristetty talo säästää merkittävän määrän energiaa, millä on iso merkitys Suomen olosuhteissa, Päiväniemi sanoo tiedotteessa.
Omakotitalo- ja paritaloasujat tietävät myös muihin verrattuna parhaiten, miten asumisen hiilijalanjälkeä voi pyrkiä vähentämään.
Itäsuomalaiset ovat parhaiten kartalla asumisensa hiilijalanjäljestä
Itäsuomalaisista lähes kolmannes eli 31 prosenttia kertoo tietävänsä, mikä oman asumisen hiilijalanjälki on. Länsisuomalaisista asumisensa hiilijalanjäljen tietää 27 prosenttia ja etelä- sekä pohjoissuomalaisista 23 prosenttia.
– On hiukan yllättävää, että pohjoissuomalaisten joukossa on vähiten heitä, jotka tietävät asumisensa hiilijalanjäljen, kun energiankulutus on siellä kuitenkin merkittävää lämmityksen vuoksi pitkän talvikauden aikana, Päiväniemi sanoo tiedotteessa.
Päiväniemen mukaan viime talvena energian hinnan nousujen myötä opittuja energiansäästötottumuksia olisi hyvä jatkaa.
– Esimerkiksi asunnon lämpötilan lasku voi säästää pitkällä aikavälillä merkittävästi energiaa, ja se vaikuttaa myös asumisen hiilijalanjälkeen. Pienilläkin teoilla ja fiksuilla materiaalivalinnoilla voi saada paljon aikaan, Päiväniemi vinkkaa tiedotteessa.
*Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2023 -kysely tehtiin Stark Suomen toimeksiannosta. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research -verkkopaneelissa helmikuussa 2023. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.
