Rakennusten energiatehokkuus: EU-parlamentti hyväksyi kantansa

• Uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen
• Toimenpiteiden tavoitteena alentaa energialaskuja ja torjua ilmastonmuutosta
• Tukitoimia vähävaraisille kotitalouksille
• Rakennusten osuus kasvihuonepäästöistä on 36 prosenttia

Parlamentti hyväksyi tiistaina kantansa lakiehdotukseen, jolla vähennettäisiin rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisättäisiin peruskorjauksia, kerrotaan Euroopan parlamentin tiedotteessa. Talotekniikka-lehti julkaisee tiedotteen kokonaisuudessaan.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä muutetaan, jotta kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus vähenisivät merkittävästi EU:n rakennusalalla vuoteen 2030 mennessä ja sektorista tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina kantansa lakiehdotukseen, jonka tavoitteena on myös parantaa energiatehottomien rakennusten peruskorjausastetta ja lisätä tietoa energiatehokkuudesta.

Päästövähennystavoitteet

Tänään hyväksytyn kannan mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen. Uusien julkisen sektorin rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuoteen 2026 mennessä. Kaikki uudet rakennukset olisi varustettava aurinkoenergiatekniikalla vuoteen 2028 mennessä, jos se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Peruskorjattavissa asuinrakennuksissa tämä olisi tehtävä vuoteen 2032 mennessä.

Asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä asteikolla A–G, jossa G vastaa 15 prosenttia jäsenvaltion kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia. Muiden kuin asuinrakennusten ja julkisten rakennusten olisi saavutettava vastaavat luokitukset vuoteen 2027 ja vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuutta voi parantaa joko eristämällä tai parantamalla lämmitysjärjestelmää. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun rakennus myydään tai siihen tehdään peruskorjaus tai kun vuokrakiinteistöstä tehdään uusi vuokrasopimus.

Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisissa perusparannussuunnitelmissaan, minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta nämä tavoitteet saavutetaan.

Energiaköyhyyden vastaiset tukitoimenpiteet

Kansallisiin perusparannussuunnitelmiin olisi sisällyttävä tukijärjestelmiä, joilla helpotetaan avustusten ja rahoituksen saantia. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön maksuttomia tiedotuspisteitä ja kustannusneutraaleja perusparannusohjelmia. Rahoitustoimenpiteiden avulla olisi tarjottava merkittävä palkkio pitkälle menevistä perusparannuksista erityisesti silloin, kun on kyse energiatehokkuudeltaan heikoimmista rakennuksista. Vähävaraisille kotitalouksille olisi tarjottava kohdennettuja avustuksia ja tukia.

Poikkeukset

Uusien sääntöjen ulkopuolelle jäisivät muistomerkit. EU-maat voivat päättää jättää ulkopuolelle myös arkkitehtonisten tai historiallisten arvojensa vuoksi suojellut rakennukset, tekniset rakennukset, tilapäisessä käytössä olevat rakennukset sekä kirkot ja paikat, joita käytetään uskonnon harjoittamiseen. Jäsenvaltiot voivat myös jättää soveltamisalan ulkopuolelle sosiaaliset asunnot, joissa peruskorjaus johtaisi vuokrankorotuksiin, joita ei voida kompensoida energialaskuissa näkyvillä säästöillä.

Euroopan parlamentin jäsenet haluavat myös antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden mukauttaa uusia tavoitteita rajoitetussa määrässä rakennuksia riippuen siitä, onko peruskorjaus taloudellisesti ja teknisesti kannattava ja onko saatavilla ammattitaitoista työvoimaa.

Kommentti

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin esittelijä Ciarán Cuffe (Greens/EFA, Irlanti) sanoi: ”Energianhintojen nousu on tehnyt energiatehokkuudesta ja säästötoimista entistä tärkeämpiä. Rakennusten energiatehokkuustoimet leikkaavat sähkölaskuja ja vähentävät tuontiriippuvuuttamme. Haluamme, että uusi laki vähentää yhtä aikaa energiaköyhyyttä ja päästöjä. Tämä on kasvustrategia, joka myös tuo Eurooppaan lukemattomia laadukkaita työpaikkoja rakentamiseen, remontointiin ja uusiutuvan energian sektorille.”

Mietinnön esittelijä Ciarán Cuffe pitää tiistaina klo 15 Suomen aikaa lehdistötilaisuuden, jossa hän kertoo parlamentin kannasta ja äänestystuloksesta. Suora lähetys ja tallenne tilaisuudesta ovat katsottavissa täällä.

Seuraavaksi

Parlamentti vahvisti kantansa äänin 343 puolesta, 216 vastaan, 78 tyhjää. Parlamentin jäsenet aloittavat nyt neuvottelut neuvoston kanssa sopiakseen lainsäädäntöehdotuksen lopullisesta muodosta.

Taustaa

Euroopan komission mukaan EU:n rakennusten osuus energiankulutuksestamme on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia. Euroopan komissio hyväksyi 15. joulukuuta 2021 lainsäädäntöehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamisesta osana niin sanottua ”Fit for 55 in 2030” -ilmastopakettia. Sekä tavoitteesta vuodelle 2030 että tavoitteesta vuodelle 2050 tuli sitovaa eurooppalaista lainsäädäntöä uudessa eurooppalaisessa ilmastolaissa (heinäkuussa 2021).