Rakennusalalla tarvetta uusille taidoille – Pulaa erityisesti digi- ja kestävyysosaajista
Autodeskin toteuttaman kyselyn mukaan rakennusyritykset ovat tulevaisuuden suhteen optimistisempia kuin muissa Pohjoismaissa.
Autodeskin toteuttaman kyselyn mukaan rakennusyritykset ovat tulevaisuuden suhteen optimistisempia kuin muissa Pohjoismaissa.
Autodesk Construction Cloud kysyi tuhannelta rakennusalan ammattilaiselta Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, mitkä ovat alan tämän hetken suurimmat haasteet osaamisessa ja rekrytoinneissa. Moni uskoo liikevaihtonsa kasvavan ja aikoo myös palkata lisää työntekijöitä. Haasteita tuottaa samalla alan korkea vaihtuvuus. Lähitulevaisuudessa painopiste on erityisesti uusissa rekrytoinneissa.
– Harvinaislaatuista on tällä kertaa se, että suomalaiset rakennusyritykset ovat tulevaisuuden suunnitelmissaan muiden Pohjoismaiden yrityksiin verrattuna optimistisempia. Moni luottaa kasvuun seuraavien 12 kuukauden aikana, kommentoi Autodeskin Strategic Account Executive Sauli Lankinen.
Kyselytulokset kertovat, että moni yritys ennakoi myönteistä kasvua, pyrkii parempaan kestävyyteen ja haluaa lisäksi hyödyntää uusia innovaatioita. Tästä huolimatta yrityksillä riittää haasteita esimerkiksi uudistuvan sääntelyn vaikutusten ymmärtämisessä ja noudattamisessa, kustannusten nousussa sekä kysyntään vastaamisessa. Lisäksi pandemia aiheuttaa edelleen viivettä projektien valmistumisessa. Ruuhkan purkamiseen menee rakennusyhtiöiden mukaan vielä keskimäärin noin kaksi vuotta.
Pulaa esimerkiksi putkiasentajista ja data-analyytikoista
Rakennusyritykset ennakoivat liikevaihtonsa kasvavan keskimäärin 18 prosenttia. Urakoitsijat odottavat 22 prosentin nousua, alihankkijat keskimäärin 7 prosentin kasvua. Lähes kolme neljäsosaa eli 73 prosenttia suomalaisista rakennusyrityksistä on tällä hetkellä rekrytoimassa lisää työntekijöitä, mikä on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tärkein syy lisärekrytointeihin on sopimusten määrän kasvu. Rekrytointeja vauhdittaa lisäksi tarve löytää uusia tekijöitä alaa vaihtavien sekä eläköityvien tilalle.
– Erityisesti alaa vaihtavien korkea osuus herättää tietysti kysymyksiä. Alalla tarvittaisiin pohdintaa, mistä vaihtuvuus johtuu. Jos se liittyy esimerkiksi monimuotoisuuteen ja osallisuuteen, voisiko asiaa ratkoa panostamalla siihen, sanoo Lankinen.
Vaikka rakennusyrityksillä on Suomessa vähemmän rekrytointihaasteita kuin muissa Pohjoismaissa, enemmistöllä on kuitenkin vaikeuksia löytää työvoimaa. Taustalla vaikuttaa erityisesti pula osaajista sekä elinkustannuskriisin vaikutus palkkojen kehitykseen. Osaajapula näkyy sekä perinteisissä että uusissa tehtävissä. Pulaa on esimerkiksi putkiasentajista ja data-analyytikoista.
– Digitaidot ovat tänä päivänä todella tärkeät ihan kaikkialla. Jos digitaidot eivät ole kunnossa kirvesmiehellä, myös investointi data-analyytikkoon jää lopulta vajavaiseksi, Lankinen huomauttaa.
Yli viidennes vastaajista aikoo ratkoa työvoimapulaa panostamalla seuraavan kahden vuoden aikana koulutuksiin ja oppisopimuksiin. Kuitenkin vain 16 prosenttia yrityksistä aikoo investoida monimuotoisuuteen ja osallisuuteen. Yrityksistä 34 prosenttia on sitä mieltä, että ne eivät edisty siinä riittävästi – muun muassa siksi, että se ei ole asiakkaille tärkeä prioriteetti.
Ympäristö painopisteenä
Yksi tulevista painopisteistä on kyselyn mukaan ympäristö. Noin neljäsosa suomalaisista rakennusyrityksistä aikoo investoida kestävään kehitykseen tai ESG-strategioihin ja noin joka viides aikoo käyttää budjettiaan nollapäästötavoitteiden edistämiseen.
– On hienoa, että niinkin moni aikoo panostaa kestävään kehitykseen, mutta samalla herää myös kysymys, mitä ne loput sitten miettivät vai aikovatko he olla tekemättä mitään, jos jokin toinen osapuoli tai sääntely ei heitä muutokseen varsinaisesti pakota, Lankinen pohtii.
Vain neljä prosenttia yrityksistä on vahvasti samaa mieltä siitä, että he ymmärtävät hallituksen hiilineutraaliustavoitteet, ja viisi prosenttia on vahvasti samaa mieltä siitä, että he tietävät, mitä rakennusliikkeiden tulisi tehdä, jotta tavoitteet saavutetaan. Puolet vastaajista on vahvasti tai jossain määrin samaa mieltä siitä, että alalle on rekrytoitava lisää digiosaajia, jotta nollapäästötavoitteet voidaan saavuttaa. Samalla 43 prosenttia sanoo, että inflaation vaikutus rakennusmateriaalien kustannuksiin vaikeuttaa nollapäästötavoitteiden saavuttamista. Kuitenkin 84 prosenttia yrityksistä uskoo pystyvänsä noudattamaan sekä nykyisiä että tulevia vaatimuksia.
Yritykset, jotka ovat huolissaan kyvystään päästä vaadittuihin tavoitteisiin, ilmoittavat syyksi yhteisen tietoarkkitehtuurin puutteen. Kehitettävää riittää myös osaamisessa, sillä 31 prosenttia kertoo vaikeuksista ensinnäkin ymmärtää, mitä uudistuva sääntely heiltä edellyttää, sekä toiseksi epävarmuudesta siitä, kenelle kyseiset asiat kuuluvat yrityksen sisällä. Seuraavan kahden vuoden aikana suomalaiset rakennusyritykset investoivat paitsi rekrytointeihin, myös uusiin laitteisiin aikoo investoida noin joka neljäs. Teknologian saralla seuraavan viiden vuoden aikana aiotaan panostaa erityisesti robotiikkaan (34 prosenttia) ja nykyaikaisiin rakennusmenetelmiin, kuten offsite-tuotantoon (29 prosenttia).
Digitaaliset taidot puutteelliset
Kysely kertoo, että digitaalisten taitojen puute on kaikkia Pohjoismaita koskeva ongelma. Koulutusta tarvitaan lisää, sillä korkeakoulut eivät vastaajien mielestä opeta riittävästi tänä päivänä tarvittavia taitoja. Erityistä huolta herättävät data-analytiikan, 3D-tulostuksen ja tehostetun todellisuuden osaamisalat.
– Tulevaisuudessa on tärkeää, että rakennusyritykset investoivat teknologiaan, joka tehostaa tuotantoa ja mahdollistaa digitalisaation tuomat muutokset. Digitaalisilla tiedonjakotyökaluilla voidaan nostaa rakentamisen laatua, karsia korjaustarpeita ja kiinnittää entistä enemmän huomiota rakentamisen ympäristövaikutuksiin. Myös yhteisen tietoympäristön käyttöönotto on tärkeä askel eteenpäin, Lankinen sanoo.
Nykyaikaisten teknologioiden hyödyntäminen vaikuttaa samalla lisäksi rekrytointeihin. Kyselyn mukaan rakennusalalla on Pohjoismaissa maineongelma.
– Alaan liittyy monenlaisia vääriä uskomuksia. Maineen kohentamista tarvittaisiin myös digiosaajien houkuttelemiseksi alalle, toteaa Lankinen.