Väitös: Urakkamuoto, soveltuvuusvaatimukset ja sopimisvaiheen epävarmuudet vaikuttavat keskisuurten talonrakennusliikkeiden pääurakointimahdollisuuksiin
Keskisuurten talonrakennusliikkeiden mahdollisuuksiin toimia pääurakoitsijana julkisissa hankinnoissa vaikuttavat erityisesti hankinnassa sovellettava urakkamuoto, tarjoajalle asetettavat soveltuvuusvaatimukset sekä sopimisvaiheen epävarmuuksista pääurakoitsijalle aiheutuvat riskit, käy ilmi Ulla-Maria Karhun Vaasan yliopistossa tekemästä talousoikeuden väitöstutkimuksesta, kertoo Vaasan yliopisto tiedotteessaan.
Talotekniikka-lehti
Pääosin lainopillisella menetelmällä toteutetun väitöstutkimuksen kohteena ovat EU-kynnysarvon ylittävät talonrakennusalan julkiset pääurakkahankinnat Suomessa.
Tutkimuksessa tunnistetaan hankintalain edellyttämällä tavalla keskisuurten talonrakennusliikkeiden pääurakoitsijana toimimismahdollisuuksien kannalta keskeisiä herkkiä kohtia julkisissa hankinnoissa. Karhu kuvaa näitä tunnistettavia herkkiä kohtia käsitteellä keskisuuren talonrakennusliikkeen pääurakointiherkkyys.
Keskisuuret talonrakennusliikkeet laajentavat julkisten hankintojen toimittajakantaa
Karhun väitöstutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa hankintalain toimialakohtaisesta soveltamisesta sekä sen mahdollisista yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Julkiset talonrakennushankinnat ovat usein taloudellisesti merkittäviä hankintoja, minkä vuoksi niiden tehokas kilpailuttaminen on tärkeää.
Karhu muistuttaa, että keskisuurilla yrityksillä on myönteisiä vaikutuksia julkisten hankintojen toimittajakannan laajentumiseen, mikä lisää julkisista hankinnoista käytävää kilpailua ja antaa vastapainoa markkinoilla määräävässä asemassa oleville toimijoille. Tämä on otettu huomioon myös hankintasääntelyssä.
– Väitöstutkimuksessa tunnistetut herkät kohdat voivat vaikuttaa keskisuuren talonrakennusliikkeen mahdollisuuksiin osallistua tasapuolisesti julkisten hankintojen pääurakointiin, mistä voi seurata pääurakoinnin keskittymistä määräävässä asemassa oleville toimijoille. Tämä voi pitkällä aikavälillä nostaa hintatasoa sekä heikentää kilpailun tehokkuutta ja julkisten varojen tehokasta käyttöä, kertoo keskiviikkona 25. toukokuuta väittelevä Karhu tiedotteessa.
Toimintasuositukset auttavat pääurakointiherkkyyden huomioon ottamisessa
Karhu esittää tutkimuksessa tulkintasuosituksiin perustuvia toimintasuosituksia keskisuurten talonrakennusliikkeiden pääurakointiherkkyyden huomioon ottamiseksi julkisissa hankinnoissa.
Toimintasuositukset koskevat esimerkiksi urakan kokoon ja kilpailuttamiseen liittyvien valintojen välttämättömyyden punnintaa, pääurakoitsijan työnjohdon soveltuvuusvaatimusten kohtuullistamista sekä hankinnan sopimisvaiheen ennakoitavuuden edistämistä neuvottelukäytäntöjen ja toteutusvaiheen valvonnan kautta.
Toimintasuositusten yhteydessä painotetaan hankintayksikön eli julkiseen hankintaan ryhtyvän tahon kykyä käyttää hankintaan kohdistuvaa harkintavaltaa itsenäisesti.
– Julkiseen hankintaan ryhtyvän tahon, kuten kaupungin tai kunnan, tulee aidosti ymmärtää, millaiseen hankintaan se on ryhtymässä. Mitä esimerkiksi hankintayksikön ulkopuolisen asiantuntijan esittämä uudenlainen urakkamuoto, kuten allianssi- tai elinkaarihankinta, käytännössä tarkoittaa? Kuinka se vaikuttaa tarjoajajoukon muodostumiseen tai hankinnan lopullisiin kustannuksiin? Hankintayksikön kyky käyttää harkintavaltaa itsenäisesti on keskeistä julkisen vallan koskemattomuuden säilyttämiseksi, toteaa Karhu tiedotteessa.
