Työvoimapula ja ja tarvikkeiden hintojen nousu lyövät kapuloita talotekniikka-alan vilskeen rattaisiin

Talotekniikka-alan yritysten näkymät ensi kevääseen ovat yleissävyltään valoisat, tiedottavat Talotekniikkaliitto, STUL, LVI-TU ja NSS. ”Suotuisaa virettä synkentävät kuitenkin tilauskantojen merkittävät alueelliset erot, osaavan työvoiman saatavuuden vaikeutuminen ja rakennustarvikkeiden hintojen nousu”, tiedotteessa kerrotaan.

Talotekniikka-lehti

Talotekniikka-alan suhdannekatsauksessa vastaajien enemmistö näkee asunto-, toimisto- ja liiketila-, teollisuus- ja julkisen rakentamisen pysyvän ennallaan seuraavan puolivuotiskauden aikana. Korjausrakentamisen osalta odotukset ovat korkealla varsinkin asuntojen korjaamisessa.

Erityisen hyvin näyttää menevän sähkösuunnittelijoiden liiketoiminnassa. Vain neljännes heistä arvioi, että liikevaihto jää viimevuotista pienemmäksi. Myös urakoinnissa ollaan optimismin puolella. Reilusti yli 2/3 vastaajista arvioi liikevaihdon olevan tänä vuonna vähintään samaa tasoa kuin vuonna 2020.

Talotekniikka-alan urakoitsijoille pitkään jatkunut tarvikkeiden hintojen nousu ja toimitusvaikeudet ovat tuoneet runsaasti kannattavuusongelmia. Yllättävän rajua hintojen nousua ei ole voinut päivittää urakkasopimuksiin, ja se syö monen urakoitsijan katetta. Haastavat toimitusajat puolestaan voivat viivästyttää hanketta, jolloin urakoitsija joutuu maksumieheksi.

Osaavan työvoiman pulasta kasvun este?

Työntekijöiden määrän vastaajat arvioivat pysyvän kutakuinkin nykyisellä tasolla seuraavan puolivuotiskauden ajan. Avoimista kommenteista käy kuitenkin selvästi ilmi, että monissa yrityksissä rekrytointitarvetta ja -halua olisi, jos työmarkkinoilla olisi tarjolla osaavaa työvoimaa.

– Koskaan aikaisemmin ei suhdannekyselyissämme ole ilmaistu ammattitaitoisen asentajatyövoiman saamisesta näin suurta huolta. Lähes 2/3 vastaajista raportoi, että työvoiman saatavuuden tilanne on heikko. Kolmasosa pitää tilannetta kohtalaisena ja vain 5 %:n mielestä osaavaa työvoimaa on tarjolla hyvin. LVI-toimialalla tilanne on vielä aavistuksen huonompi kuin sähköisen talotekniikan parissa, sanoo LVI Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen tiedotteessa.

– Toimihenkilöiden osalta erityisesti ammattitaitoisten sähkösuunnittelijoiden saatavuudessa on aikaisempaa enemmän haastetta. Suunnittelutoimistot ratkaisevat työvoimapulaa nyt yritysostojen kautta: isot ostavat pieniä. Mutta ostettava loppuu jossain vaiheessa, sanoo Sähkösuunnittelijat NSS ry:n toimitusjohtaja Markku Säkö tiedotteessa.

Talotekniikka-alan järjestöjen nokkamiehet ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen koulutusjärjestelmä on jopa vaarallisen kyvytön tuottamaan riittävästi ammattitaitoista työvoimaa talotekniselle alalle, jonka kasvunäkymät ovat huikeat. Ratkaisuksi järjestöt esittävät tuntuvaa korotusta opetuksen rahoitukseen.

– Oppilaitosten lähiopetuksen määrää ja laatua pitää tukea nostamalla sen yhteiskunnallinen rahoitus huomattavasti nykyistä korkeammaksi. Taloteknisen alan opinnot valitsevien nuorten odotuksia ei saa pettää, sanoo Talotekniikkaliiton ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULin toimitusjohtaja Kai Puustinen tiedotteessa.

Korona polarisoi talotekniikka-alaa

LVI-urakointiyrityksistä noin puolella koronaepidemia tulee laskemaan tämän vuoden liikevaihtoa. Sen sijaan 65 % vastanneista sähkösuunnittelijoista ei koe koronan vaikuttaneen millään tavalla liikevaihtoon tänä vuonna. Sama kokemus on 35 %:lla sähkö- ja teleurakoitsijoista; osa heistä kertoo koronan jopa vauhdittaneen kaupantekoa.

– Koronan vuoksi ihmiset olivat pakotettuja työtapojen muutoksiin. Työskentelyn vaatimusten takia on havahduttu tarpeeseen kohentaa tilojen ja sähköisten ratkaisujen toimivuutta, sanoo Puustinen tiedotteessa.

Poimintoja avoimista kommenteista:

– Töitä paljon tarjolla tänä syksynä, huutava pula osaavasta työvoimasta. Eli niin sanotut tekijänmarkkinat. Merkkejä pienimuotoisesta nousukaudesta.

– Tämänhetkinen ongelma on materiaalikustannusten hinnan kehityksen ennustamattomuus.

– Raaka-aineiden hinnannousun myötä kustannukset nousseet olennaisesti ja vaikuttavat negatiivisesti tulokseen, samoin tuotteiden heikko saatavuus.

– Ammattitaitoisen työvoiman puute estänyt uusien kohteiden tarjoamisen, joka taas tulee vaikuttamaan negatiivisesti työkantaan tulevaisuudessa.

– Koronaa isompi taloudellinen ja toiminnallinen huolenaihe on julkisten hankintailmoitusten mielivaltaiset kilpailuun osallistumiskriteerit. Tällaiset kriteerit sulkevat pois lukuisia yrityksiä, jotka muuten voisivat kyseiset hankkeet suunnitella.