Kyselytutkimus: Lähes joka toinen suomalainen jää vaille paloturvallisuuskoulutusta työ- tai opiskelupaikallaan

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisilla työ- ja opiskelupaikoilla on edelleen paljon kehitettävää paloturvallisuuskäytännöissään. Etenkin henkilöstön perehdytys unohtuu helposti.

Suomessa syttyy vuosittain noin 2000 rakennuspaloa. Viime vuosina tulipalokuolemien määrä on vähentynyt, ja vuonna 2018 Suomessa tulipalon aiheuttamia kuolemia tilastoitiin 51 kappaletta.

Aren teettämän kyselytutkimuksen mukaan paloturvallisuuskäytännöissä on kuitenkin yhä paljon parannettavaa. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 43 prosenttia kertoo, ettei ole saanut paloturvallisuusohjeistusta nykyisessä työ- tai opiskelupaikassaan.

”Vaille ohjeistusta jääneiden osuus on liian suuri. Laki velvoittaa, että työpaikoilla järjestetään pelastusharjoitus kolmen vuoden välein. Sinä aikana moni kuitenkin esimerkiksi vaihtaa työpaikkaa, jolloin saattaa jäädä ilman ohjeistusta. Kyse ei siis välttämättä ole työnantajan tai oppilaitoksen laiminlyönnistä”, kertoo Aren turvallisuuspäällikkö Mikko Tiainen.

Tiaisen mukaan toisinaan myös saattaa käydä niin, että tieto pelastusharjoituksesta tai siihen liittyvää materiaalia hautautuu esimerkiksi vastaanottajan sähköpostiin.

”Olisi äärimmäisen tärkeää, että kaikki asianosaiset saisivat paloturvallisuuskoulutuksen. Kun asiaa pidetään esillä työ- tai opiskelupaikalla, siihen tulee automaattisesti kiinnittäneeksi huomiota myös kotioloissa.”

Sammutusvälineiden sijainti jokaisen tietoon 

Kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta (77,2 %) tietää, missä heidän työ- tai opiskelupaikallaan vaahtosammutin ja sammutuspeite sijaitsevat.

”Tulos ei mielestäni ole riittävä, sillä sammutusvälineiden ja poistumisreittien sijainti on vähimmäistieto, joka aivan jokaisella tilassa asioivalla tulisi olla. Niiden lisäksi pitää tietää kohteen osoite, jotta osaa hälyttää apua oikeaan sijaintiin. Siinä lyömätön väline on 112 Suomi -sovellus, jota suosittelen jokaiseen puhelimeen asennettavaksi”, Tiainen sanoo.

Hänen mukaansa nykyaika asettaa paloturvallisuudelle myös haasteita.

”Monet työpaikat ovat nykyään monitilatoimistoja, joissa työntekijöillä ei ole vakituista työpistettä vaan se saattaa vaihdella eri kerrostenkin välillä. Siksi olisi hyvä selvittää turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot kaikkien tilojen osalta.”

Tietämättömyys johtaa laiminlyönteihin 

Paloturvallisuusohjeistuksen ohella kiinteistön paloilmoitinjärjestelmän toimivuudella on suuri merkitys syntyvien vahinkojen kannalta. Pelastusopiston tilastoinnin mukaan paloilmoitinjärjestelmän arvioidaan ehkäisevän vuosittain noin 16 miljoonan euron vahingot.

”Toisinaan tulee nähtyä melko villejäkin järjestelyjä paloilmoitinjärjestelmien suhteen. Kiinteistöjä modernisoidaan jatkuvasti, mutta usein järjestelmiä ei päivitetä uusien tilojen tarpeita vastaamaan. Laiminlyönnit käyvät ilmi sitten esimerkiksi vuosihuollon yhteydessä”, kertoo Aren paloturvajärjestelmistä vastaava projektipäällikkö Tero Mäenpää.

Tavallinen laiminlyöntitilanne on Mäenpään mukaan sellainen, että modernisointien myötä osa tiloista jää valvonnan ulkopuolelle ja näin ollen sekä hälyttimien että esimerkiksi turvavalaistuksen kattavuus ei ole riittävä. Laiminlyönnit johtuvat useimmiten tietämättömyydestä tai suunnitelmien puutteellisuudesta.

”Esimerkiksi tilojen vuokralaisten vaihtuessa informaatio ei välttämättä välity eteenpäin tai velvollisuuksista ei oteta tarpeeksi selvää. Paloturvallisuusasiat koetaan usein pakollisena pahana eikä niitä oteta huomioon ennen kuin palokunta tulee ensimmäistä kertaa kylään.”

”Järjestelmän tulee kuitenkin lain mukaan olla jatkuvasti toiminnassa, mistä vastuu on kiinteistön omistajalla ja haltijalla sekä toiminnanharjoittajalla.”

Mäenpään mukaan kaikissa paloilmoitinjärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä kannattaakin ottaa arastelematta yhteyttä laitteiston huoltajaan tai ylläpitäjään.

”Me esimerkiksi tarjoamme palveluna eritasoisia ratkaisuja kiinteistöjen kokonais- tai osakohtaisiin modernisointitöihin. Tällöin saattaa tulla kysymykseen paloilmoitinjärjestelmän ohitus esimerkiksi laajempien purkutöiden yhteydessä.”

”Yksi ratkaisu voisi olla palovaroitinjärjestelmä, josta hälytykset on mahdollista välittää esimerkiksi vartiointiliikkeeseen. Tällöin saadaan kohteen valvonta säilytettyä tarpeellisella tasolla ja vältytään palokuntaakin tarpeettomasti työllistäviltä erheellisiltä palohälytyksiltä.”

Osana meneillään olevaa paloturvallisuusviikkoa ensi sunnuntaina vietetään pohjoismaista Palovaroitinpäivää. Sen tavoite on herättää keskustelua ja innostaa ihmisiä ottamaan vastuuta omasta paloturvallisuudestaan.

Aren teettämään kyselyyn vastasi 1 005 kuluttajaa marraskuussa. Kyselyn suoritti SynoInt internet-paneelina, ja otos oli väestöä demografisesti edustava.