Työmaille kaivataan valvontaa, laatua ja aikaa

Rakennusalan laatuhaasteena ovat rakentajien mielestä katkeileva tiedonkulku ja valvonnan riittämättömyys.

Rakentamisen Laatu RALA ry ja Rakennusliitto toteuttivat yhteistyössä työmaan laatukyselyn rakennusliiton jäsenille joulukuussa 2017. Tavoitteena oli saada selville Rakennusliiton jäsenien käytännön kokemuksia laadusta ja kartoittaa näkemyksiä laadun kehitystarpeista sekä keskeisistä ongelmista työmailla.

Kyselyn toteuttivat ja analysoivat projektipäällikkö Juha-Matti Junnonen Tampereen teknillisestä yliopistosta ja asiantuntija, tekniikan tohtori Sami Kärnä Aalto-yliopistosta. Tulokset ovat hyödynnettävissä koko alan laadun kehittämiseksi eri näkökulmista.

Tuloksissa nousevat esille eniten laatuun vaikuttavina tekijöinä suunnitelmien puutteellisuus ja niiden saaminen työntekijöiden käyttöön sekä aikataulukysymykset. Tuloksia voidaan pitää hyvin kattavina, sillä kommentteja kyselyyn annettiin ”Tuntemattoman” verran, kirosanoja oli sitäkin enemmän.

”Keskeytykset ja kiireen tuntu nousevat vahvasti esille, mikä kertoo aikataulutuksen haasteista tai puutteellisesta viestinnästä aikataulujen suhteen. On ilahduttavaa todeta, että laatutavoitteet ovat tiedossa ja työmaiden ilmapiiri koetaan positiiviseksi”, toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä toteaa.

Rakentajien laatukyselyn tulokset ovat silti pääsääntöisesti positiivisia. Erityisesti työlle asetetut ajalliset ja laadulliset tavoitteet ovat olleet työntekijöillä hyvin tiedossa.

Myös työmailla vallitseva työilmapiiri on koettu erittäin hyväksi. Heikkoina tekijöinä ovat olleet suunnitelmat ja niiden saaminen työntekijöiden käyttöön.  Kenties tästä johtuen työssä on ollut suhteellisen paljon keskeytyksiä ja kiireen tuntua. Kokonaisuutena rakentamisen laatu koetaan keskinkertaiseksi.

Aliurakointi mättää vastanneita

Aliurakoitsijoiden työntekijät kokevat laatuun liittyvät tekijät pääsääntöisesti huonoimmiksi kuin pääurakoitsijan työntekijät. Ymmärrettävää on myös se, että kokeneet työntekijät tietävät työhön kohdistuvat tavoitteet ja vaatimukset paremmin kuin kokemattomat työntekijät. Sen sijaan työntekoon liittyvissä edellytyksissä kokemattomat ovat tyytyväisempiä.

”Avoimissa vastauksissa keskeisenä laatuongelmana koetaan työhön kohdistuvat aikataulupaineet. Myös kosteuteen ja muihin työmaaolosuhteisiin liittyvät tekijät ovat keskeisiä laatuongelmia”, Junnonen kertoo.

Mainintoja saivat myös välinpitämättömyys omiin ja toisten töihin, riittämätön valvonta, ulkomaalaisten työntekijöiden ammattitaidottomuus ja yhteisen kielen puuttuminen. Parannuskeinoina laatuongelmiin mainittiin useimmin työn tekemiseen liittyvän aikataulupaineen poistaminen. Myös ammattitaidon arvostuksen ja koulutuksen lisääminen sekä valvonnan lisääminen mainittiin usein.

Vastaajista 14 prosenttia edusti talotekniikka-alaa, jossa usein toimitaan aliurakoitsijan roolissa. Suurimmat erot heidän vastauksissa pääurakoitsijoiden työntekijöihin verrattuna olivat laatukysymyksissä, siisteydessä ja sujuvuudessa.

Aliurakoitsijoiden mielestä viimeisellä työmaalla laatu on ollut huonoa, työmaa on ollut epäsiisti eivätkä aliurakoitsijoiden työntekijät ole pystyneet tekemään töitään sujuvasti. Myöskään työmaan ajalliset tavoitteet eivät ole olleet aliurakoitsijoiden työntekijöiden tiedossa.

Vapaissa kommenteissa näkyy työmaan ja suunnittelun yhteistyön merkitys. Suunnitelmia ei putki/sähkö/ilmastointipuolella ole ajoissa eivätkä suunnittelijat tee yhteistyötä.

Työntekijöillä on myös selkeitä näkemyksiä siitä, kuinka tilanne paranisi. Esimerkiksi sähkö- ja LVI-asentajia kaivataan luvanvaraisiksi, mutta myös tiukempi valvonta on toivelistalla.

Hyviä nostoja olivat muun muassa: ”Kaikkien pitäisi ruveta välittämään sekä omista että toisten töistä.” , ”Ei kilpailla kuka tekee nopeiten vaan kuka tekee parhaiten.” , ”Tehdään suunnitelmat ensin ja sitten työ.”

Työmaan johtoon ja valvontaan panostettava

”Panostamalla työmaan johdon ja valvonnan resursseihin voidaan vaikuttaa eniten vastaajien hyvään laatukokemukseen työmaalla. Myös pehmeämmät tekijät, kuten työmaan hyvä henki vaikuttavat koettuun laatuun – nämä asiat näkyvät selkeästi tuloksista”, toteaa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Harjuniemen mukaan kyselyssä näkyy raju tuottavuushaaste: Jos vain 40 prosenttia vastaajista kertoo, että työt sujuvat keskeytyksettä, on tässä melkoisesti petrattavaa. Palkkaneuvottelut ovat tässä valossa lillukanvarsia.

”Monesti työmailla myös kysytään, valvooko kukaan tätä hommaa. Onneksi vain 10 prosenttia tilaajista edes tietää, mitä pitäisi vaatia”, Harjuniemi heittää.

Talonrakentamisen sopimusalaa edustavat vastaajat olivat muita positiivisempi kuin muita sopimusaloja edustavat vastaajat. Talotekniikan sopimusalaa edustavat vastaajat olivat muita negatiivisempia erityisesti suunnitelmiin liittyvissä kysymyksissä.

Suurimmat sopimusalakohtaiset erot aiheutuivat ”Rakentamisen laatu on yleisesti Suomessa hyvää” -kysymyksessä. Kysymyksessä positiivisempia olivat rakennustuoteteollisuuden sopimusalaa edustavat ja negatiivisempia talotekniikan sopimusalaa edustavat.

”Tulokset osoittavat, että kokonaisuuden hallinnassa, johtamisessa ja tiedonkulussa on parannettavaa. Työmaille toimitettavat suunnitelmat ovat usein liian keskeneräisiä ja puutteellisia. Tulosten perusteella perusasiat ovat kuitenkin varsin hyvässä kunnossa, joten laadun parantamiselle on hyvät edellytykset”, Råman toteaa.