Tulisijayhdistys haluaa tulisijan jokaiseen pientaloon

Vähäpäästöinen varaava tulisija jokaiseen pientaloon on Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY:n toivomuslistalla.

Huoltovarmuuden takaamiseksi kaikkiin pientaloihin tarvittaisiin sähköstä riippumaton tulisija. Myös vanhat tulisijat pitäisi korvata uusilla vähäpäästöisillä tulisijoilla. Sen vauhdittamiseen tarvitaan tukea.

Puu on merkittävä energian lähde suomalaisten asuntojen lämmityksessä. Käytössä on noin 2,2 miljoonaa tulisijaa.

Pientalojen lämmitysenergiasta 40 prosenttia tulee polttopuusta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 pientaloissa kului 7,0 miljoonaa kuutiometriä, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin kahdeksan vuoden takaisessa selvityksessä.

”Uusiutuva energia ohitti vuoden vaihteessa fossiiliset polttoaineet Suomen tärkeimpänä energianlähteenä. Valtaosa siitä on puuperäistä”, kertoo emeritus professori Raimo Lovio.

Puulämmitys alentaa talviajan sähkön huipputehon tarvetta. Sähkön kysyntäjousto on jatkossa entistä tärkeämpää.

Myös sähköyhtiöt rohkaisevat sähkö- ja lämpöpumppulämmittäjiä käyttämään tulisijoja. Ne tuottavat tehokkaasti lämpöä silloinkin, kun sähkökatkos yllättää ja lämpöpumppu toimii heikommalla hyötysuhteella.

Myös Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna pitää tulisijaa osana hyvää lämmitysratkaisua. Hänen mukaansa se on paras keino pitää lämmitysenergianlasku kohtuullisena talvipakkasilla, kun lämmittää taloa tehokkaalla varaavalla tulisijalla.

Linna painottaa, että eteen voi vielä tulla tilanne, jossa kaikki tuotantokapasiteetti on käytössä, eikä ulkomailta saada hetkellisesti sähköä riittävästi. Ikävä kyllä tällainen tilanne on todennäköisin kovien pakkasten aikana.

Linnan mukaan myös uusissa ja hyvin eristetyissä pientalossa pitäisi olla tulisija. Varaavan tulisijan tai kiertoilmatakan avulla ainakin osa asunnosta voidaan pitää asumiskelpoisena, vaikka sähkökatkos yllättäisi, eli se parantaa huoltovarmuutta.

Rakennustutkimus RTS Oy:n vuonna 2016 julkaiseman tulisijatilastojen mukaan omakotirakentajista 90 prosenttia hankkii tulisijan, mutta vain 39 prosenttia yhtiömuotoisista omakotitaloista ja yhdeksän prosenttia rivitaloasunnoista varustettiin tulisijalla.

Hiukkaspäästöjä on rajoitettava

Vanhoilla tulisijoilla lämmittäminen aiheuttaa kuitenkin merkittävästi pienhiukkaspäästöjä – varsinkin, jos poltetaan roskia tai märkää puuta kituuttamalla.

”Pienten tulisijojen aiheuttamaan haittaan hengitysilman laadulle pitää suhtautua vakavasti. On tärkeää, että uudet takat, saunan kiukaat, leivinuunit ja muut tulisijat suunnitellaan parasta tutkimustietoa hyödyntäen niin, että pienhiukkasten ja muiden haitallisten aineiden päästöt ovat mahdollisimman pienet”, painottaa paneelissa puhunut kansanedustaja Satu Hassi (vihr.).

Huonosti toteutetussa puunpoltossa päästöt voivat olla jopa monisatakertaiset hyvään, korkean hyötysuhteen polttoon verrattuna. Pienhiukkaspäästöt vähenevät, kun vanha tulisija vaihdetaan uuteen vähäpäästöiseen tulisijaan.

Vähäpäästöiseen tulisijaan investoiminen ei aivan kaikille ole kuitenkaan taloudellisesti helppoa. Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n puheenjohtaja Kari Sivula ehdottaa ratkaisuksi ongelmaan romutuspalkkiota vanhoille tulisijoille .

Paloturvallisuus paranemaan päin

Sisäministeriön tietojen mukaan vuonna 2016 savupiippuihin ja tulisijoihin liittyviä rakennuspaloja tai vaaratilanteita oli 779. Noin puolet (398 kpl) niistä sattui pientaloissa. Vuoden vaihteessa tuli voimaan uusi asetus savupiipuista.

”Uuden savupiippuasetuksen tavoitteena on pienentää savupiippujen suunnittelun ja toteutuksen sekä käytön ja huollon puutteista ja käyttövirheistä johtuvien vahinkojen määrää”, sanoo yli-insinööri Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä.

Asetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota suunnitteluun, huolelliseen asennukseen ja sen dokumentointiin sekä käyttöönottovaiheeseen ja oikeaan käyttöön. Suunnittelijoiden on varmistettava savupiippujen ja tulisijojen yhteensopivuus ja läpivientien turvallisuus sekä tiiveys.

Puulämmityspäivää vietettiin Helsingissä 7. helmikuuta. Sen järjestivät yhteistyössä Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen Omakotiliitto ry, Suomen Lähienergialiitto ry, Bioenergia ry ja Motiva. Päivän esityksiä ja paneelikeskustelua voi seurata linkin kautta, joka sijaitsee Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen internetsivuilla www.tsy.fi.