Suunnittelijapula uhkaa talotekniikka-alaa

Suunnittelu- ja konsultointialan toimialajärjestö SKOLin julkaisema selvitys teknisten toimialojen työvoimatarpeesta on karua luettavaa. Jollei minkäänlaisiin korjaaviin toimenpiteisiin pian ryhdytä, uhkaa useita toimialoja huutava pula osaavasta työvoimasta – eikä vähiten talotekniikassa.

SKOLin selvityksessä kartoitettiin suunnittelutoimialan menestyksen kannalta viiden keskeisen opintoalan korkeakoulutuksen tutkintomääriä sekä työvoiman kysyntää vuosina 2017–2025. Tarkasteluissa oli vaihtoehtona sekä hitaan että nopean kasvun skenaariot.

Selvityksessä tarkasteltiin arkkitehtuurin ja rakentamisen, kone-, metalli- ja energiatekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan, prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opintoaloja. Selvityksen mukaan työvoiman huono saatavuus näillä aloilla asettaa haasteita jopa maltillisen kasvun tilanteessa.

Suunnittelu- ja konsultointiala on kasvanut jo usean vuoden ajan voimakkaasti. Myös alan tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Ala työllistää eniten tekniikan ja liikenteen koulutusaloilta korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Jotta tilanne säilyisi valoisana, vaaditaan alalla – myös koulutukseen – nopeita toimenpiteitä.

”Työvoiman kysyntänäkymät ovat tällä hetkellä kovat, ja kasvu vain voimistuu. Jo nykytilassa suunnittelijoista on pulaa usealla toimialalla”, sanoo aiemmin SKOLin toimitusjohtajana, nyttemmin Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtajana ja johtoryhmän jäsenenä toimiva Matti Mannonen.

Kyselytutkimuksen perusteella tuntuvaa vajetta vastavalmistuneista työnhakijoista on muun muassa rakennetekniikassa, LVI-tekniikassa, geotekniikassa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa sekä sähkö-, tele- ja turvatekniikassa. Erityisesti vaje arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutetuista on muodostumassa kriittiseksi.

Suunnitteluun tarvittaisiin vuosittain 2000–2500 uutta työntekijää. Nykyisillä koulutusresursseilla jo hitaan kasvun skenaariossa vajetta syntyy keskimäärin tuhannen osaajan verran. Nopeassa kasvussa vajaus on peräti 1600 osaajaa, ja se on ollut viime vuosien tahti.

Osaajavajetta syntyykin kokonaisuudessaan vähintään 9000, pahimmillaan yli 14 000 korkeakoulutetun verran vuosina 2017–2025. Selvityksen tulosten perusteella nykyisillä aloituspaikkamäärillä valmistuvien määrä jää huomattavasti alan todellista työllistämispotentiaalia pienemmäksi.

Kasvu on vaarassa

”Tarve tekniikan ja liikenteen korkeakoulutettujen määrän lisäämiselle on ilmeinen. Lisätarve on niin mittava, ettei sitä voida täyttää ainoastaan aloittaneiden määrän lisäämisellä”, Mannonen toteaa.

Mannosen mukaan kovin suureen sisäänoton lisäykseen ei tällä hetkellä Suomessa ole edes riittävästi soveltuvia aloittajia eli pitkän matematiikan kirjoittajia. Tämä on kriittistä, koska suunnittelu- ja konsultointialan menestys on sidoksissa osaavaan työvoimaan.

Useilla suunnittelun päätoimialoilla henkilövajauksesta on kärsitty jo pitkään. Tilannetta pahentaa eläkkeelle vuosittain jäävien työntekijöiden määrän kasvu lähivuosina. Kasvava eläköityminen yhdessä toimialan kasvun kanssa syventää osaajavajetta merkittävästi.

”Vähän yllättää näin iso vaje. Se kertoo osaltaan alan hyvästä sykkeestä. Jos ala kasvaa näin paljon, on haaste positiivinen”, Ramboll Finlandin toimitusjohtaja Kari Onniselkä pohtii.

Hänen mukaansa on pakko lisätä opiskelupaikkoja, mutta se ei yksin riitä eikä se tuo nopeaa helpotusta. Muunto- ja täydennyskoulutus olisi nopeampi reitti kohentaa tilannetta.

”Suunnittelu- ja konsultointiala muuttuu nopeasti. Alan muutos tulee huomioida myös opetussisällöissä, tutkimuksessa ja yritysten sekä oppilaitosten välisessä yhteistyössä. Yrityksissä on paljon tietotaitoa, jonka avulla esimerkiksi koulutuksellisia sisältöjä voitaisiin kehittää”, Onniselkä sanoo.

”Meidän täytyy tehdä töitä, että saamme edes nykyiset ihmiset pysymään alalla. Mehän olemme mukana kaikessa: asumisessa, elämisessä ja liikkumisessa. Olemme vain huonoja kertomaan alastamme”, Sweco PM:n toimitusjohtaja Maija Jokela kommentoi.

Jokela korostaa koulutuksessa muuntautumiskykyä ja verkostoitumista.

”Tulevaisuudessa työntekijöiltä vaaditaan nykyistä laajempaa ymmärrystä myös oman erikoisalan ulkopuolelta, tehokkaampaa yhteistyötä eri tekniikan osa-alueiden kesken ja käyttäjien huomioimista. Esimerkiksi muuntokoulutusmuodot voisivat olla osa ratkaisua kasvavaan osaajapulaan”, Jokela toteaa.

”Me olemme jo jollain tavalla lähteneet varautumaan tulevaan ongelmaan. Meillä on Suomessa 650 henkilöä töissä ja ulkomailla jo 170. Tässä liiketoiminnassa kasvun peruspilari tulee henkilöstön määrän kautta, tarvitsemme ihmisiä”, Elomaticin hallituksen puheenjohtaja Olli Manner huomauttaa.

Suunnittelu- ja konsultointiala kansainvälistyy kovaa vauhtia. Elomatic on kasvanut vuosittain hurjaa yhdeksän prosentin vauhtia jo 20 vuoden ajan. Tähän saakka kaikki ennusteet tulevasta ovatkin olleet liian varovaisia.

”Suurempi osa työstä on mahdollista ja pitääkin tehdä yritysten tytär- ja yhteistyöyrityksissä Suomen ulkopuolella. Meidän tulee rekrytoida lisää ulkomaalaisia huippuosaajia osana oman osaamisen kehittämistä”, Manner sanoo.

”Myös Suomessa tutkinnon suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitouttaa nykyistä paremmin suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa. Tohtorienkin määrä ja tarve kasvaa enenevässä määrin. Nyt heitä on vasta yksi prosentti henkilöstöstämme ”, Manner korostaa.

”LVI-suunnittelijoista meillä on ollut pulaa 1980-luvulta lähtien – jopa lamavuosina.”

SKOLin selvitys liitteineen löytyy osoitteesta www.skolry.fi.

Teksti: Heikki Heikkonen