Terveiden talojen asialla
Pitkän linjan sisäilma-asiantuntija Tuula Syrjänen ehti työskennellä 13 vuotta tavallisten ihmisten sisäilmamurheiden parissa Allergia- ja astmaliiton Sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkönä.
Perehdyttyään vuosien ajan ihmisiä askarruttaviin sisäilmaongelmiin Tuula Syrjänen tietää, miten rakennusalan ulkopuolinen ihminen kokee asian.
”Ei-ammattilaiset kiinnittävät eniten huomiota itse rakentamiseen, ja siinä on kyllä parannettavaa ehdottomasti. Mutta eihän sisäilmaongelmien syy ole pelkästään rakentamishetkessä, vaan kyllä niiden ratkaisu lähtee jo suunnittelusta.”
Myös huollon, korjaamisen ja kunnossapidon rooli tuppaa unohtumaan.
”Liian usein ajatellaan, että kun viimeinen naula on lyöty taloon, se kestää tästä hamaan ikuisuuteen ilman, että sille tarvitsee tehdä mitään.”
Monet aiheuttavat itse sisäilmaongelmansa. Tyypillinen asukkaan tekemä virhe on asentaa pesukone tilaan, jossa ei ole lattiakaivoa. Yleensä kun jotain tapahtuu, vettä pääsee väärään paikkaan ja lopputulokset eivät ole kauhean onnelliset.
Ja mitä suunnitteluun tulee, on turha toivoa, että asukas osaa puhdistaa lattiakaivonsa, jos se on asennettu kylpyammeen alle tai muuhun hankalaan paikkaan.
Märät talot
Syrjänen sanoo, että kosteudenhallinta on tämän hetken ykköspuheenaihe sisäilmaongelmien taltuttamisessa. Kaikki materiaalit ja rakenteet pitäisi hänen mielestään suojata Suomen hurmaavilta sääoloilta. Hupun alla luulisi työntekijöilläkin olevan mukavammat olot.
Suurimpia ongelmia suunnittelupuolella on Syrjäsen mielestä ymmärrys rakenteen rakennusfysikaalisesta toiminnasta, eli kuinka hyvin suunnittelija ymmärtää kosteuden käyttäytymistä rakenteessa.
”Olisi myös tärkeää, että työmaalla yhdelle työntekijälle ei jätettäisi kauheasti valinnan varaa, eli että suunniteltaisiin ja ohjattaisiin rakentamista tarkemmin.”
Sisäilmaongelmat eivät myöskään johdu siitä, että nykyrakennuksissa käytetään muovia.
”Rakennuksen pitää olla ilmatiivis. Emmehän me asukkaana tai käyttäjänä halua, että ilma tulee rakenteen kautta sisälle – vaan että se tulee ilmanvaihtojärjestelmän kautta.”
Lähes nollaenergiarakentamisen aikakautta Syrjänen odottaa jännittyneenä.
”Jännitän rakenteiden puolesta. Nyt puhutaan hukkaenergiasta, mutta juuri tämä lämpöenergia on pitänyt talon ulkoseiniä kuivana. Nyt kun lisätään eristettä, lämpö ei enää kuivata ulkoseinän ulkopintaa. Tulevaisuus näyttää, miten tätä ratkaisu toimii.”
Talotekniikka avainasemassa
Talotekniikka on Syrjäsen mukaan sisäilman kannalta avainasemassa. Sen tärkeys ei vain ole kulkeutunut tavallisten käyttäjien tietoisuuteen aivan toivotulla tavalla. Tavallinen ihminen ei ymmärrä, miten ilmanvaihto toimii ja miten oman kodin taloteknisiä järjestelmiä voi omalta osaltaan hoitaa ja puhdistaa. Tässä olisi Syrjäsen mukaan paljon hiomista.
”Tietoa tulisi jakaa ihmiselle, joka rakennusta käyttää. Tekniikka monimutkaistuu koko ajan, eikä ihmisillä ole tähänkään asti ollut tarpeeksi tietoa sen toimintaperiaatteista. Ne pitäisi olla aina mukana ohjeissa. Ja ohjeet pitäisi aina luetuttaa ihmisillä, jotka eivät ole ammattilaisia. He eivät välttämättä ymmärrä meidän insinöörien kieltä.”
Kiinteistöjätin palvelukseen
Salossa syntynyt ja kasvanut Syrjänen lähti aikanaan TKK:lle opiskelemaan talonrakennustekniikkaa ja korjausrakentamista.
”Elämä vie. Kun valmistuin, päädyin tutkijaksi puurakentamisen puolelle. Jossain vaiheessa heräsin, että hetkinen: jos olen korjausrakentamista opiskellut, haluan takaisin sinne puolelle”, hän muistelee.
Työskenneltyään hetken insinööritoimistossa Syrjänen näki työpaikkailmoituksen, jossa Allergia- ja astmaliitto haki sisäilma-asiantuntijaa. Siitä alkoi 13-vuotinen rupeama, jonka aikana hän ehti toimia paitsi Sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkönä myös Allergiatalon isännöitsijänä muun työnsä ohessa.
Sisäilma- ja korjausneuvontapalvelu sai alkunsa vuonna 1995, jolloin RAY myönsi sille ensimmäisen rahoituksen. Ajatus oli, ja on edelleen antaa puolueetonta neuvontaa. Vuosien saatossa on ehditty antaa neuvo poikineen, kirjoittaa oppaita, osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa. Yhdeksi merkittävimmistä hankkeista Syrjänen nostaa Kosteus-ja hometalkoot.
Syrjänen kertoo, että palvelu sai vuosittain noin 2200 yhteydenottoa ja viime vuosina ne ovat olleet lisääntymään päin. Eniten kysyttävää oli kosteus- ja homevaurioista tai niiden epäilyistä.
Hetki sitten hän aloitti kiinteistöjätti Newsecin palveluksessa. Senior advisor Syrjänen vastaa jatkossa tiiminsä kanssa yrityksen ympäristö ja energia -asioista.
”On hienoa, että kiinteistösijoittajat ja omistajat ovat heränneet sisäilma-asioihin ja kaipaavat tietoa.”
KUKA?
Tuula Syrjänen
DI, talonrakennustekniikka ja korjausrakentaminen
Asuu Espoossa miehensä kanssa
Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista poikaa.
Aina kun mahdollista lähtee matkalle. Matkustustyyli periytyy ajalta, jolloin tuli liikuttua enemmänkin moottoripyörällä. Lentokoneella kohteeseen, pyörät alle ja nokka kohti aurinkoa.
Harrastaa myös mökkeilyä pienessä saaressa Kemiön lähistöllä.
teksti ja kuva Minna Kärkkäinen
