Rakentaminen talouden perävaunusta veturiksi
Rakennusteollisuus RT:lla on aurinkoisia uutisia. Rakentamisen kokonaismäärä nousee tänä vuonna 3–4 prosenttia.
Rakentaminen kasvaa tänä vuonna selvästi kokonaistuotantoa nopeammin, Rakennusteollisuus RT ennakoi kevään suhdannekatsauksessaan. Moottorina on kaupungistuminen, joka lisää niin asunto- ja liikerakentamisen kuin infrarakentamisenkin tarvetta kasvukeskuksissa.
”Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan voimme pitää suhdanteista kertovan tiedotustilaisuuden aurinkoisissa merkeissä. Rakentaminen on siirtynyt talouden perävaunusta veturiksi. On selvää, että rakentaminen tulee vetämään Suomen taloutta uuteen suuntaan”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi.
Rakentaminen kääntyi viime vuonna kolmen heikon vuoden jälkeen nipin napin plussalle, 0,2 prosenttia. Tänä vuonna kasvu jatkuu vauhdikkaampana. Käynnissä on useita mittavia yksittäisiä hankkeita, mutta suurilla kaupunkiseuduilla rakentaminen on piristynyt laaja-alaisemminkin.
”Kasvupyrähdystä selittää osaltaan lähtötason alhaisuus edellisvuosien pudotuksen seurauksena. Rakentamisen markkinat ovat kuin lastenvaatteet, niissä on nyt kasvunvaraa. Toisaalta nopea nousu voi kohdata resurssirajoitteita sekä tiettyjen ammattiryhmien että tuotantokapasiteetin suhteen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvailee.
Ensi vuonna rakentamisen kasvu hidastunee 1–2 prosenttiin. Talousnäkymät ovat yhä hauraat, ja rakentamisen voimakkaampi elpyminen edellyttää investointien lähtemistä kunnolla liikkeelle. Rakentaminen on tyypillisesti jälkisuhdanneala, jolle talouden käänteet heijastuvat viipeellä.
Korjausrakentamisen kasvun tahti hidastuu tänä vuonna, mutta sillä on edelleen hyvin merkittävä osuus kaikesta rakentamisesta.
Patoutunut asuntokysyntä purkautumassa
Asuntotuotanto vilkastui viime vuonna. Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan asuntoaloitusten kokonaismäärä oli 30 500. Pääkaupunkiseudun osuus kaikista asuntoaloituksista nousi peräti 40 prosenttiin.
Vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen aloituksissa nähtiin jyrkkä nousu, kasvua kertyi 34 prosenttia. Kysyntää on etenkin pienille kaupunkiasunnoille. Asuntorahastojen ja kiinteistösijoittajien lisäksi nyt myös kuluttajat ovat uskaltautuneet asuntokaupoille työttömyystilanteen tasaannuttua. Tämän ansiosta omakotitalorakentamisenkaan ei pitäisi enää supistua kuluvana vuonna.
Etenkin pääkaupunkiseutu, mutta myös muut kasvukeskukset kaipaisivat edelleen huomattavasti enemmän asuntoja kuin nyt tehdään. Samaan aikaan toisaalla suunta on dramaattinen toiseen suuntaan. Eli kysyntä alittaa tarjonnan selvästi.
”Me olemme ala, joka ei saa suoraan vastata kuluttajien kysyntään. Kaavoituksessa ei ole onnistuttu ratkaisemaan ongelmaa”, sanoo RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.
Asuntoaloitusten odotetaan kasvavan vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna määrä taittunee. Muussa talonrakentamisessa liikerakentaminen on ollut hyvässä nosteessa etenkin pääkaupunkiseudulla, jonne muuttoliike valtaosin kohdistuu. Samoin teollisuusrakentaminen on monen huonon vuoden jälkeen päässyt kiinni kasvuun.
”Talouden noususuhdanne alkaa yleensä pääkaupunkiseudulta, joten toimeliaisuus Etelä-Suomessa on hyväksi koko Suomelle, kun kerrannaisvaikutukset aikanaan leviävät”, Kiviniemi kommentoi.
Infrarakentamisen lähiajan näkymät parantuneet
Infrasektorilla suhdannetilanne on myös jossain määrin helpottunut. Talonrakentamisen pohjatyöt ja perusväylänpidot lisämäärärahat pitävät kasvuvirettä yllä.
Infran näkymiä synkentää uusien väyläinvestointien laskeva trendi. Hallituksen kehysriihessä päättämät tie- ja raidehankkeet ovat käynnistettävissä parin seuraavan vuoden aikana, mutta niiden lisäksi näköpiirissä ei ole uusia investointeja koko loppuhallituskaudeksi eikä edes pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa.
”Rakennusteollisuuden edustajana toivoisin, että päättäjillä olisi uskallusta ajatella isosti. Nämä raidehankkeet ovat todellisuudessa asuntorakentamista: ne ovat tulevan asuntorakentamisen pohja”, Pipatti sanoo.
Rahoituksen kohdentuminen saa rakentajilta kiitosta.
”Niukkojen määrärahojen priorisointi osui nyt nappiin. Rahoitusta saavat sekä kasvukeskusten asuntorakentamista helpottavat joukkoliikennehankkeet että sellaiset tie- ja ratahankkeet, joilla poistetaan elinkeinoelämän kannalta keskeisiä pullonkauloja logistiikassa. Tämä on juuri oikeata politiikkaa, jolla kasvua Suomessa saadaan sysättyä käyntiin”, TPipatti kiittelee.
Rakennusteollisuus RT:n ja INFRAn tekemän Infrabarometrin mukaan alan suhdannetilanne on parantunut kevään edetessä. Vastaajista 70 prosenttia arvioi infrarakentamisen kasvavan kesään mennessä. Myönteisen kehityksen arvioitiin jatkuvan myös loppukesän ja alkusyksyn aikana. Kapasiteetin käyttöaste oli 77 prosenttia, joka on 11 prosenttiyksikköä viime syksyä matalampi taso.
Alan yritysten mukaan tarjouspyyntöjä on liikkeellä runsaasti, mikä voi osaltaan johtua tilaajien etupainotteisesta varautumisesta tulevaan. Joka tapauksessa urakoista on edelleen kova kilpailu, ja niiden hintataso säilyy kireänä.
Koko rakentamisen kustannuskehitys on pysynyt maltillisena. Työllisten määrä kääntyi viime vuoden lopulla kasvuun ja alan työttömyys on vähentynyt. Tänä vuonna työllisten määrän odotetaan kohoavan 171 000 henkilöön.
