”Määräluettelot sähkösuunnitelmiin”
Suomalaisessa rakentamisessa tehottomuutta ja turhia kustannuksia on jo vuosikymmenien ajan aiheuttanut määräluetteloiden puuttuminen sähkösuunnitelmista. Ratkaisua ongelmaan on aika ajoin suorastaan vaadittukin, mutta luetteloita ei vain ole suunnitelmiin saatu.
Sähkösuunnittelua tehdään CAD-ohjelmilla, joista määräluettelot ovat useimmiten tulostettavissa, koska tämä tieto on suunnitteluprosessin aikana joka tapauksessa ohjelmaan syötetty. Sen sijaan, että määräluettelot säännönmukaisesti annettaisiin urakoitsijoille tarjouslaskentaa varten, urakoitsijat laskevat takavuosien malliin kynä kädessä pisteitä paperikuvista ja mittaavat johtoja suhdeviivaimella.
Sähköurakoitsijoiden aikaa menee hukkaan ja turhia kustannuseriä syntyy. Viime kädessä kulut lankeavat tilaajien ja loppukäyttäjien maksettaviksi, kun kustannukset lopulta sisältyvät urakkahintoihin.
Miksi määräluettelot sitten vuosikymmen toisensa jälkeen suunnitelmista puuttuvat? Syiksi mainitaan esimerkiksi se, että määräluetteloiden tuottamisesta syntyy lisätyötä ja sen seurauksena lisäkuluja, jotka nostavat suunnittelun hintaa.
Keskusteluissa on jäänyt melkoisen vähälle huomiolle se, että määräluetteloiden aiheuttama suunnittelun lisäkustannus tuo kuitenkin rakennuttajalle kokonaisuutena säästöjä ja parannuksia koko rakentamisen prosessiin.
Talotekniikan eri osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että nyt on aika siirtyä entistä kustannustehokkaampiin toimintatapoihin.
Suosituksia kahdelta työryhmältä
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry keräsi työryhmän, jonka tekemän suosituksen pohjalta päivitettiin Sähkötiedon tuottama ST-kortti 13.80. Kortissa ohjeistetaan yksityiskohtaisesti, miten sähköurakoinnin tarjouslaskentaa voi nykyaikaistaa liittämällä sähkösuunnitelma-asiakirjoihin määräluettelot.
Työryhmässä oli mukana tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden edustajia muun muassa seuraavista organisaatioista: RAKLI, NSS, STUL, Senaatti-kiinteistöt, HKR-rakennuttaja, Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy.
”Nykyinen käytäntö ei tue jo nyt yleistyvää avoimen rakentamisen periaatetta. Kun jatkossa yhä useammin vain osa rakennushankkeesta tarjotaan kiinteähintaisena urakkana ja viimeistely tehdään suunnitelmien täsmentyessä yksikköhinnoilla, määräluetteloiden käyttö helpottaa tätä urakkamallia ja tekee loppuselvityksen selkeämmäksi”, sanoo tekninen johtaja Ilpo Peltonen RAKLI ry:stä.
STUL:n työryhmässä mukana oleva sähköurakoitsija Timo Engblom Turun Seudun Sähköasennus Oy:stä luettelee lisää etuja, joita määräluetteloiden saamisesta suunnitelmien liitteenä seuraa:
”Yhä useammin etenkin uudisrakennuksilta edellytetään, että tilat ovat asumisen tarpeiden muuttumisen myötä helposti muunneltavia. Muutostöiden tekemisen ja muutoksista sopimisen tulee olla helppoa. Määräluettelot tukevat muuntojoustavuutta.”
Uusi käytäntö voi sähköistysalalla yleistyä vain, jos tilaajat jatkossa edellyttävät Sähkötietokortti ST 13.80 ohjeistuksen noudattamista. Tällöin myös suunnittelijoiden on omien suunnittelua koskevien tarjouksiensa laadinnassa huomioitava se, että toimeksiantoon sisältyy määräluetteloiden tuottaminen.
Talotekniikan toimialaryhmä samoilla linjoilla
Suositukseen tuottaa määräluettelot suunnitelmien osana on samaan aikaan päätynyt toinenkin asiantuntijajoukko eli Rakennustiedon BuildingSmart Talotekniikan toimialaryhmä, jossa on edustettuna koko talotekniikka-ala. Ryhmän puheenjohtajana toimii Granlund Oy:n tietomallinnuspäällikkö Tero Järvinen.
”Materiaalitietojen saamattomuus urakoitsijoille on lähestulkoon häpeällistä Suomessa. On korkea aika siirtyä suunnittelukäytännöissä tälle vuosituhannelle. Potentiaalinen tehostamisesta seuraava kustannussäästö on vuosittain jopa yli 50 miljoonaa euroa. Määräluetteloiden tuottamisesta koituva lisälasku on kuitenkin vain murto-osa tuosta”, toteaa Järvinen.
