Radonsaneeraus alentaa sisäilman radonpitoisuuden nopeasti
Sisäilman radonpitoisuus selviää vain mittaamalla, ja korkea pitoisuus laskee vain korjaamalla. Radonkaivo puhdistaa luotettavasti niin kodin kuin työpaikankin ilmaa.
Suomessa radonpitoisuus on suurimmillaan hyvin ilmaa läpäisevillä sora- ja hiekkaharjuilla Etelä-Suomessa sekä Pirkanmaan alueella, mutta korkeita pitoisuuksia on mitattu jopa savimaalle perustetuissa rakennuksissa.
”Radonia voi olla missä tahansa, eivätkä alueen tilastot tai edes naapurin mittaukset auta päättelemään pitoisuutta omassa rakennuksessa”, toteaa Säteilyturvakeskus Stukin tutkija Olli Holmgren.
On kuitenkin kymmeniä kuntia, joissa viranomaiset pitävät riskiä suurempana kuin muilla alueilla. Niissä työnantajien on selvitettävä työpaikkojen sisäilman radonpitoisuus.
Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Täysin turvallista radonpitoisuutta ei ole olemassa, mutta viranomaisten mukaan keskimääräisen pitoisuuden olisi syytä olla vanhoissa rakennuksissa alle 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa, kun taas uudisrakennuksissa sen on alitettava 200 Bq/m3. Mittausten keskiarvo on Suomessa 96 Bq/m3.
Stukin mukaan radonpitoisuus kannattaa mitata marraskuun ja huhtikuun välillä jättämällä tilaan mittauspurkki pariksi kolmeksi kuukaudeksi. Jos raja-arvo ylittyy, on radonsaneerauksen aika.
Jotkut kokeilevat rakenteiden tiivistämistä tai ilmanvaihdon parantamista, mutta vain osa onnistuu siinä.
”Yleensä kannattaa valita menetelmä, jolla pääsee suoraan mahdollisimman pieneen pitoisuuteen. Siinä mielessä rakennuksen sisälle asennettava radonimuri tai rakennuksen ulkopuolelle sijoitettava radonkaivo on suositeltavimmat tavat”, Holmgren toteaa.
Radonkaivolla pitoisuus alenee 75–95 prosenttia
Stukin mukaan radonkaivoilla on alennettu sisäilman radonpitoisuutta keskimäärin 75–95 prosenttia ja radonimureilla 65–90 prosenttia.
Radonkaivon toimintaperiaate on yksinkertainen. Rakennuksen seinustan tuntumaan kaivetaan rakennuksen perustuksia syvempi kuoppa, jonka pohja täytetään karkealla soralla. Soran pinta tiivistetään pressulla, ja sen keskeltä nousee putki maan pinnalle. Putkeen asennettava puhallin imee sorakuoppaan alipaineen. Näin radonpitoinen ilma siirtyy rakennuksen alta kaivoon sen sijaan, että se nousisi lattian raoista sisälle. Kaivosta ilma johdetaan poistoputkea pitkin parinkymmenen metrin päähän.
Kuva: Uponor
