Urakointi teki tulosta taas pitkästä aikaa

Talotekniikkaurakoinnissa ei aina vuolla kultaa, kuten alan yrittäjät ovat usein havainneet varmasti itsekin. Välillä ero esimerkiksi rakennusurakointiin on ollut häkellyttävän suuri, mutta vuosi 2012 tasasi eroja. Olisikin suotavaa, että tiukka linja säilyisi, sillä nollatuloksella ei pystytä panostamaan yrityksen kehittämiseen eikä siitä riitä mannaa työntekijöillekään.Rakennuslehden tuore Suurimmat -kysely antaa olettaa, että alan liikevaihdon kasvu polkee tänä vuonna paikallaan. Trendi on huono, vaikka se osin selittyy muun muassa toimitilarakentamisen hiipumisella. Uudisrakentaminen on oma lukunsa, korjaamisessa meillä riittäisi kuitenkin tehtävää. Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi maamme korjausvelan arvoksi 30–50 miljardia euroa. Tässä potissa on merkittävä määrä putkiremonttejakin, joita pitäisi tehdä kiihtyvään tahtiin suhdanteista riippumatta.

Miksi matala korkotaso ei selvemmin heijastu korjausrakentamiseen, kun se on kuitenkin vuosikausia vauhdittanut uudisrakentamista? Selitys saattaa olla inhimillisessä tekijässä: tuntematon arveluttaa, arvaamaton pelottaa. Päätöksiä – välttämättömiäkin – vetkutetaan hamaan tulevaisuuteen siinä toivossa, että löytyy ihmeitä tekevä saneeraustekniikka tai saadaan oma asunto kaupaksi ennen remonttia.

Korjausavustus saattaisi vauhdittaa hankkeita, mutta väärään aikaan ja väärässä muodossa se aiheuttaisi markkinavääristymän, jonka seurauksia kirottaisiin miespolvien ajan. Itse näen ainoana vaihtoehtona valistuksen. Ihminen pelkää tuntematonta, mutta mitä enemmän hänellä on tietoa, sitä vähemmän on myös pelkoa. Putkiremontti tai energiasaneeraus ei ole hupia, muttei se ole mörkökään. Kuka tämän kertoisi vielä selkokielellä asiakkaallekin?

Ketä kiinnostaa, tilaako taloyhtiö putkiremontin, ja milloin se tilaa saati mihin hintaan? Tämän pitäisi olla vakava paikka niin taloyhtiön päättäjille kuin korjausurakoitsijoille. Mitä pitempään siirrämme välttämättömiä korjaustoimia, sitä enemmän niitä jää rästiin tehtäväksi. Urakoitsijoiden määrää ei voida lisätä äkillisesti, eikä missään ole työvoimareserviä vain odottelemassa töihin pääsyä.

Jos osapuolet eivät ole ajoissa liikkeellä, saattavat korjausmarkkinat ylikuumentua. Tällöin alalle tunkee sekä yrityksiä että työntekijöitä, joiden jäljiltä korjausvelkamme kasvaa, kun sen pitäisi kutistua.

Heikki Heikkonen
toimituspäällikkö