Ympäristöministeriö selvitti muovien käyttöä rakennuksissa
Ympäristöministeriön selvitys kerrostalojen ja päiväkotien muoveista osoittaa, että muoveja on lähes kaikissa rakennusosissa, mutta yksittäisessä rakennuksessa muovien määrä muihin materiaaleihin verrattuna pieni.
Ympäristöministeriön selvitys kerrostalojen ja päiväkotien muoveista osoittaa, että muoveja on lähes kaikissa rakennusosissa, mutta yksittäisessä rakennuksessa muovien määrä muihin materiaaleihin verrattuna pieni.
Osa muoveista olisi kohtuullisen helppo kierrättää tai korvata muilla ratkaisuilla.
”Noin 20 prosenttia muoveista käytetään rakentamiseen. Muovien määrää pitää vähentää ja kierrätysastetta nostaa, jotta voimme pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja ympäristöhaittoja. Muovien käyttö on kuitenkin monessa kohtaa tarpeellista”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Ympäristöministeriön ja VTT:n tekemässä selvityksessä tarkasteltiin seitsemää tyypillistä asuinkerrostaloa ja kolmea päiväkotia. Rakennukset ovat joko betoni- tai puurunkoisia. Muovien osuus kaikista rakennusmateriaaleista oli alle 0,5 prosenttia rakennuksen kokonaispainosta. Betonirakenteisissa rakennuksissa muovien määrä rakennuksen kokonaispainosta oli hieman pienempi puurunkoisissa rakennuksissa.
Asuinrakennuksissa muoveja oli melko tasaisesti kaikissa osissa. Myös päiväkodeissa muoveja oli kaikissa rakennusosissa, mutta muovit jakautuivat epätasaisemmin eri rakennusosiin.
Päiväkotien muovimäärät olivat selvästi suurempia kuin asuinkerrostaloissa, sillä päiväkodeissa oli suhteellisesti enemmän talotekniikkaa ja lattioissa käytettiin enemmän muovimattoja. Lisäksi päiväkodeissa oli käytetty kerrostaloja enemmän muovipohjaisia lämmöneristeitä. Tutkittujen päiväkotien pihalla käytetyt leikkialueiden turva-alustat sisälsivät myös paljon synteettistä kumia.
Rakennuksissa eniten käytetyt muovit olivat polyvinyylikloridi (PVC), polyeteeni (PE), polystyreeni (EPS), polypropeeni (PP), polyuretaani (PUR) ja synteettinen kumi (EPDM). Esimerkkirakennuksissa näitä käytettiin erityisesti kaapeleissa, putkissa, eristeissä ja leikkipaikan turvapintana. Osa näistä muoveista käytetään tuotteina tai tuotteiden osina siten, että muovi on mahdollista erottaa purkutyön yhteydessä.
Hyvin merkittävä osa rakennuksen muoveista on hartseissa ja sideaineissa. Tällaisia muoveja löydettiin runsaasti maaleista ja liimoista, levyjen, katteiden ja eristeiden sideaineista tai vahvisteista. Näiden osuus oli esimerkiksi betonikerrostalossa 44 prosenttia ja puukerrostaloissa 37 prosenttia kaikista muoveista. Tällaisten muovien kierrättäminen on hyvin vaikeaa, ja vaihtoehtoisia ratkaisuja tarvittaisiin.
Selvityksessä havaittujen muovien lisäksi rakennusten kalusteissa ja kodinkoneissa on paljon muitakin muoveja, joiden määrän ja laadun arviointi edellyttää jatkoselvityksiä. Selvityksen tuloksia ei voi myöskään yleistää kaikkiin suomalaisiin rakennuksiin.
Miten muovien käytön vähentäminen vaikuttaa rakentamiseen?
ARA, Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin yliopiston tilapalvelut selvittävät vuoden 2019 aikana uudisrakennus- ja korjauskohteissaan, miten rakenteissa ja järjestelmissä voidaan vähentää tai korvata muoveja oleellisten teknisten vaatimusten kärsimättä.
Hankkeessa pohditaan myös, miten rakentamisen muovijätettä voidaan vähentää sekä muovien keräys- ja kierrätysastetta nostaa.
Hankkeessa tarkastellaan lisäksi muovien vähentämisen vaikutuksia rakentamisen kustannuksiin, toteutusaikatauluun ja hiilijalanjälkeen. Samalla toimijat kehittävät omia rakennushankkeiden suunnittelu-, projektinohjaus- ja hankintakäytäntöjään.
Ympäristöministeriö tukee työtä teettämällä vaikutus- ja ympäristöarvioita sekä välittämällä hankkeen välituloksia Suomen kansallisen muovitiekartan muiden toimien vauhdittamiseksi.
Selvitys muoveista sekä muovien käytön vähentämishanke ovat osa Suomen muovitiekartan toimia. Muovitiekartan verkkosivusto on avattu ja sen kautta saa tietoa muoveista ja muovitiekartan toimista.
