Rakennusteollisuus RT julkistetusta ilmasto- ja energiastrategiasta: Korjausrakentamisella keskeinen asema energiatehokkuudessa

Kiinteistöjen ja rakennusten osuus maamme energian loppukäytöstä on lähes 40 prosenttia. Rakennusalan paras tapa osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan on parantaa etenkin vanhojen rakennusten energiatehokkuutta sekä ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä. Ilmasto- ja energiastrategiassa huomio tulee kohdistaa etenkin asuinrakennuksiin, sillä ne kuluttavat kaksi kolmasosaa rakennusten käyttämästä energiasta.Uudis- ja korjausrakentaminen

Uudisrakentamisessa tavoitteena tulee olla pelkästään matala- ja passiivienergiatalojen rakentaminen, joka saavutetaan pääosin normiohjauksella. Uudisrakentamisen määräyksiä ei myöskään saa kiristää kahden vuoden välein, koska rakennusteollisuus ei voi tehdä merkittäviä muutoksia suunnitelmiinsa ja tuotantomenetelmiinsä joka toinen vuosi. Aikajänteen tulee olla viisi vuotta.

Rakennusten energiatehokkuuden lisääminen edellyttää rakennusalalta uutta teknologiaa ja liiketoimintaratkaisuja. Uudet energiamääräykset parantavat uudisrakennusten energiatehokkuutta merkittävästi, mutta rakennuskantamme uusiutuu vain prosentin vuosivauhdilla siksi olemassa olevan rakennuskannan korjaamisella on energiatehokkuuden parantamisessa ratkaiseva merkitys. Jos asukkaille ja taloyhtiöille ei nyt luoda kannustimia, menetetään luonteva mahdollisuus parantaa energiatehokkuutta 1960- ja -70-luvun suuren rakennuskannan korjausten yhteydessä.

Suomessa tehdään tällä hetkellä linjasaneeraus noin 7 000 asuntoon vuodessa. 2020-luvulla linjasaneerauksen eli putkiremontin tarpeessa arvioidaan olevan vuosittain jopa yli 25 000 asuntoa. Tällaisen kiinteistön kokonaisvaltaisen kunnostus- ja perusparannushankkeen yhteydessä on järkevää toteuttaa samalla energiansäästötoimenpiteitä, joita ovat: ilmanvaihdon lämmön talteenotto ja käyttöveden kulutuksen tehostaminen, vanhojen ikkunoiden vaihto sekä rakennuksen vaipan lisäeristäminen. Korjausrakentamisessa tulee asettaa tavoitteeksi vähintään energialuokka B.

Julkisen vallan tulee edistää energiatehokkaan korjausrakentamisen käynnistämistä erilaisilla veroihin pohjautuvilla tuilla, kuten kotitalousvähennyksen laajentamisella asunto-osakeyhtiöitäkin koskevaksi ja energiatehokasta korjausrakentamista tukevilla ALV-vähennyksillä.

Toimiva infra

Energian säästöön pitää vaikuttaa myös ohjaamalla yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Työpaikkojen, asuntojen ja palveluiden sijoittumisella on merkittävä vaikutus liikkumistarpeeseen ja ympäristövaikutuksiin. Sujuva liikenne ja hyvä logistiikka säästävät energiaa ja pienentävät päästöjä.

Kestävän kehityksen edellytys on, että meillä on toimiva infrarakenne ja että liikenneväylästö on hyvässä kunnossa. Kaavoituksen tulee ohjata yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja täydennysrakentamista. Kaavoitusta tulee saada sujuvammaksi. Julkisen liikenteen, erityisesti raideliikenteen, hyödyntäminen on keskeisellä sijalla. Teknisillä innovaatioilla voidaan parantaa infran energiatehokkuutta.

Päästökauppa

EU:n päästökauppa saattaa johtaa energiaintensiivisillä aloilla hiilivuotoon, eli tuotannon siirtymiseen EU:n ulkopuolisiin maihin. Jos EU:n ulkopuolisilla toimijoilla ei ole vastaavaa kustannusta, heikentää se merkittävästi EU:n teollisuuden kilpailukykyä.
Kilpailukyvyn säilyttämiseksi alan tulisi saada ilmaisia päästöoikeuksia muita teollisuuden aloja enemmän. Oikea peruste päästöoikeuksien jaolle olisi prosessien tehokkuuden arviointi eli benchmarking. Energiaintensiivisen teollisuuden kohtelu EU:ssa huolestuttaa, eikä sille senkään takia tule asettaa kansallisia lisärasitteita. Rakennusteollisuudessa kalkki- ja sementtiteollisuudessa hiilidioksidipäästöjen vaikutus tuotteen myyntihintaan on suurempi kuin millään muulla päästökaupan sektorilla.