WHO ilmanvaihdon asialla

WHO:n ilmanvaihto-opas esittelee vaihtoehtoja virusten torjumiseksi ilmanvaihdon avulla.

Emeritusprofessori Olli Seppänen kirjoitti Talotekniikka-lehden lukijoille Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä.

 

Edellisessä kirjoituksessani otin kantaa ilmanvaihdon katselmuksiin ja tarkastuksiin. Jouduin viime hetkellä poistamaan kirjoituksesta kappaleen, joka käsitteli WHO:n ilmanvaihto-opasta ja joka ei ilmestynyt, aikataulusta poiketen, blogipäivään mennessä. Se julkaistiin kuitenkin pari viikkoa myöhemmin eli maanantaina 1.3.2021.

Noin 25-sivuinen opas esittää tiekartan muodossa ne toimenpiteet, jotka pitäisi tehdä ilmanvaihdon osalta virustartuntojen torjumiseksi. Oppaassa on tiivistetyssä muodossa esitetty vaihtoehtoja ja toimenpiteiden järjestystä virusten torjumiseksi ilmanvaihdon, paine-erojen, suodatuksen jne. avulla.

Sinänsä opas ei tuo ammattilaiselle paljokaan uutta, mutta on hyvä tapa esittää ongelman systemaattinen käsittely. Rakennuksen omistajalle ja käyttäjälle se on hyvinkin tarpeellinen. Oppaan kohderyhmänä on kolme rakennustyyppiä: terveydenhuollon rakennukset, suuren käyttäjätiheyden rakennukset ja asunnot.  Koska opas on tarkoitettu maailmanlaajuiseen levikkiin ja käyttöön, on siinä otettu huomioon myös erilaiset ilmasto-olosuhteet, sekä myös koneellinen ja painovoimainen ilmanvaihto.

WHO:ta tukeneessa monikulttuurisessa asiantuntijaryhmässä oli monia käsitteellisiä ongelmia alusta pitäen, pelkästään ilmanvaihto käsitteenä ei läheskään kaikkialla tarkoita ulkoa otettua ilmaa. Ikkunoiden avaaminen oli useimpien mielestä osa painovoimaista ilmanvaihtoa ja näin ollen osa ilmanvaihtojärjestelmää. CEN-standardin määrittelyt olivat vieraita lähes kaikille. Sihteeristökin näytti tutustuneen huomattavasti tarkemmin ASHRAEn kuin CENin standardeihin.

Itse dokumentin sisällöstä voi olla montaa mieltä, mutta siinä on paljon hyvää. Se systematisoi viruksen leviämistä vähentävät toimenpiteet sisätiloissa. Se on myös merkittävä tunnustus WHO:n taholta ilmavälitteisten taudinaiheuttajien merkityksestä covid-19-taudin leviämisessä. WHO:n julkaisu tukee myös Suomessa käynnissä olevaa työtä ilmanvaihdon katselmuksista (määräaikaisista tarkastuksista).

Kun puhutaan liikunta ym. tilojen sulkemisesta, olisi korkea aika ottaa tarkemmin huomioon tilan ilmanvaihdon riittävyys potentiaalista tartuttajaa kohden. On kokonaan eri asia, onko 10 henkeä liikkumassa ahtaassa ryhmäliikuntatilassa vai avoimessa satojen neliöiden kuntoilusalissa. Ilmanvaihto ja ilmatila per potentiaalinen tartuttaja ratkaisee.

Julkaisu “Roadmap to improve and ensure good indoor ventilation in the context of COVID-19” löytyy WHO:n sivuilta www.who.int/publications/i/item/9789240021280.

 

Teksti: Olli Seppänen

Blogi on julkaistu alun perin täällä.

Lue lisää

Katso kaikki