Vaarantaako osaamisvaje hiilineutraaliustavoitteet?

Suomessa energiantuotanto muuttuu vähähiiliseksi nopeasti. Monilla kunnilla ja yrityksillä hiilineutraaliuuden tavoitevuosi on jo 2030 ja kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaan, koko Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Muutosvauhti vaatii mittavia panostuksia, mutta löytyykö osaajia toteuttamaan muutoksen?

Sääriippuvainen tuotanto syrjäyttää fossiilisen  

Suomessa vähäpäästöinen sääriippuvainen energiantuotanto on lisääntynyt voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2022 asennettiin pelkästään uutta tuulivoimaa yli 2 gigawattia. Fingridin ennusteiden mukaan pelkästään tuulivoimaa olisi Suomessa 2030 luvulla 20 gigawattia ja aurinkoenergiaa 12 gigawattia. Verrattaessa tulevan sääriippuvaisen tuotannon määrää Suomen kaikkien aikojen sähkönkulutushuippuun, joka on ollut yhden tunnin aikana ollut noin 15 gigawattia, nähdään energiamurroksen merkitys koko energiasysteemille. Lähitulevaisuudessa tuotanto tulee hetkittäin olemaan selvästi suurempaa kuin kulutus ja tämä vaatii muun muassa siirtolinjojen vahvistamista myös maamme rajojen ulkopuolelle ja dynaamisesti toimiviin kulutuskohteisiin.

Hinnan vaihteluun varustautuminen nähdään aluksi erilaisina kysyntäjoustoratkaisuina, lämmityksen sähköistymisenä, lämmön kausivarastoinnin aloittamisena ja loppukäytön muuttumisena älykkäämmäksi. Lisäksi nousua tekevät monimutkaisemmat Power to X (P2X) – ratkaisut, kuten vedyn valmistus. Energiasiirtymän rinnalla kulkee digitaalisuuden tuomat uudet mahdollisuudet, kyky kerätä, hyödyntää ja yhdistää massiivia määriä tietoa ja ennusteita. Tiedon avulla kehitetään jatkuvasti uusia digitaalisia ratkaisuita energia-alalle tuotannon, energian siirron ja kulutuksen resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Energiankäytön ja -tuotannon nopeaa murrosta on Euroopassa kiihdyttänyt muun muassa energiakriisi. Energiasiirtymää ovat hidastaneet erilaiset pullonkaulat komponenttipulasta osaamisvajeeseen. Jotta osaamisvajeesta selvitään, on pikaisesti otettava käyttöön jatkuvan oppimisen koko kirjo ja jalkautettava se käyttöön. Lisäksi energia-alan monipuolisuutta ja mielenkiintoisuutta tulee tehdä tunnetummaksi ja vetovoimaisemmaksi, ala tarvitsee monipuolista osaamista ICT-alasta palvelumuotoiluun jokaisella eri koulutusasteella.

Tarvekartoituksella tarkkuutta opetussisältöihin

Energia-alalla aiemmin tarvitut taidot esimerkiksi polttoperäiseen energiantuotantoon eivät tule katoamaan, mutta rinnalle tarvitaan myös entistä enemmän uusituvan energian osaajia. 

Useissa osaamisen tarvekartoituksia on yleisviesti selkeä, osaajia on liian vähän ja se hidastaa energiasiirtymää. PK-yrityksillä osaamisvaje painottuu sähköasentajiin, hybridilämmitysjärjestelmien suunnitteluun ja kiinteistöautomaatioon. Lisäksi alalle toivottaisiin lisää väkeä, joka taitaa sekä sähkö- että lvi-asennukset, sekä järjestelmien kunnossapidon. Lisäksi teknisen myynnin osaamista ja perusfysiikan ymmärtämistä kaivataan.  Suuremmilla yrityksillä korostuu ICT-osaajien puute ja mm. datanhallinta-, myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä tarvittava ”ymmärrys energiantuotannosta kokonaisuutena” puuttuu. Kuten muillakin aloilla, syrjäisemmille paikoille, joissa esim. voimalaitoshankkeet usein sijaitsevat, on hankala houkutella työvoimaa. Tulevaisuudessa tulee todennäköisesti myös olemaan ammatteja, joihin ei ole vielä tutkintokoulutusta. Osa nykyisistäkin energiasiirtymän kannalta tärkeistä ammateista on opittu erikoisammattitutkinnon kautta tai työnantajan omien koulutusten avulla. 

Jatkuvan oppimisen koko paletti käyttöön digitaalisuutta ja pelillistämistä hyödyntäen

Koska muutosvauhti on nopea, tarvitaan energia-alalle perustutkintojen osaamistavoitteiden tarkastelun lisäksi myös täydennys- ja muuntokoulutusta, jotta osaamisvajetta paikattua.

Digitaaliset oppimisympäristöt ovat vuosien saatossa kehittyneet vauhdilla, eli kyse ei ole enää alustoista, mihin vain tallennetaan koulutusmateriaalit, vaan joihin pystyy luomaan helposti esimerkiksi interaktiivisia sisältöjä. Digitaalisuus mahdollistaa myös ympäristöjen erilaisten oppimissisältöjen ja -ympäristöjen jakamisen ketterästi kansallisesti ja kansainvälisesti. Nykyiset mobiililaitteet tarjoavat mahdollisuuden suorittaa digitaalisia sisältöjä aikaan ja paikkaan sitoutumattomasti.

Työelämässä jo oleville koulutuksen rakenteen on oltava tarpeeksi joustava, helppokäyttöinen ja innostava. Tämän vuoksi on syytä suosia mikro-oppimista, missä oppimissisällöt koostuvat esimerkiksi lyhyistä videoista, kuvista ja infograafeista ja oppimista testataan lyhyen välein harjoituksilla. Mikro-oppimisen osasuorituksia täytyy voida tehdä rajatussa ajassa, esimerkiksi työmatkan tai työajan hiljaisten hetkien aikana. Oppijan pitää voida seurata omaa kehittymistä, mihin digitaalisten ympäristöjen pelillistäminen antaa mahdollisuudet. Eritysesti pisteet, merkit, tulostaulukot, tasot, tehtävät ja palaute on tunnistettu tärkeiksi pelielementeiksi oppimisen kannalta.

Hanketuloksien jalkauttaminen vaatii työtä

Monet rahoittajat rahoittavat kiitettävästi erilaisia vihreän siirtymän koulutushankkeita. Näitä rahoittajia ovat muun muassa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JotPa). Erilaisia vihreän siirtymän koulutushankkeita onkin käynnissä ja päättynyt viime aikoina paljon. Kokonaisuus on laaja ja eri toteuttajia runsaasti konsulttitoimistoista oppilaitoksiin.

Energia-alalla useat yritykset ovat pieniä- tai mikroyrityksiä, joiden henkilöstön koulutusresurssi on rajallinen, joskus jopa olematon. Suurilla yrityksillä sen sijana on hyvä valmiudet täydennys kouluttaa henkilökuntaansa omien tarpeittensa mukaan. Vihreän siirtymän koulutushankkeiden tulosten jalkautus vaatii työtä siis erityisesti energia-alan pk-sektorin suuntaan. FrEE – Framtidens EnergisExpert tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun hankkeen perusteella olisi erittäin tärkeää kiinnittää huomiota sekä oppimissisältöjen palvelumuotoiluun että oppimisen motivointiin. Työtekijät kaipaavat kaikesta digitaalisuudesta huolimatta yhä edelleen henkilöä, joka mentoroi oppimistapahtumaa, lisäksi ryhmässä oppiminen nähdään kannustavammaksi kuin pelkkä yksinopiskelu. Työntekijät arvostavat myös kvantitatiivista palkkiota osaamisensa uudistamisesta. Itsensä kehittäminen tulisi palkita tai suorituksista tulisi vähintään jäädä merkintä, jota voi hyödyntää urapolullaan.

Osaamisvaje hiilineutraalisuustavoitteiden suhteen on tunnistettu ja useat energia-alan toimijat tekevät työtä, jotta vaje saadaan kurottua umpeen. Alalle pitäisi samaan aikaan saada houkuteltua lisää työvoimaa, jotta puhtaampi energiantuotantosysteemi saadaan toimimaan.  Erityisesti pienille- ja mikroyrityksille pitäisi saada tukea, jotta niissä voitaisiin osaamista päivittää ilman ristiriitaa tilauskirjan kanssa.

____________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kirjoittaja Harri Hahkala on teknologiapäällikkö ja Antti Tohka on yliopettaja, Kiinteistö- ja rakennusalan osaamisalue Metropolia AMK, FrEE – Framtidens EnergiExpert ja Uudet osaamispolut energia-alalle hankkeet.