Tate-suunnittelu kaipaa profiilin nostoa
Kuva: Studio Auran Kuva
Hyvä kello kauas kuuluu ja paha vielä kauemmas, opastaa vanha sananlasku. Vanha kansa on oikeassa. Hyvin tehty työ ja tyytyväiset asiakkaat ovat parasta markkinointia insinööritoimistolle, mutta riittävätkö ne enää?
Usein me insinöörit ajattelemme, että asiakkaat ostavat meidän asiantuntemustamme. Totuus on kuitenkin toinen, koska useimmat asiakkaat eivät osaa arvioida insinöörin todellista osaamista.
Mieti, miten erotat hyvän automekaanikon huonosta. Ei kovin helppoa, eikö? Viemme yleensä kalliin ja hienon automme merkkihuoltoon, koska marmoritiski ja siististi pukeutunut henkilökunta huokuvat luotettavuutta ja ammattitaitoa.
Jos automekaanikon osaamisen arviointi on vaikeaa, niin miten erotat hyvän asianajajan huonosta? Tai mistä tiedät, onko lääkärin tekemä diagnoosi oikea?
Asiantuntijan menestys ei riipu siitä, miten asiantunteva hän todella on. Pelin ratkaisee lopulta se, miten hän suoriutuu asiakkaiden silmissä: Kuinka asiakkaita kohdellaan? Vastataanko yhteydenottoihin nopeasti? Saavatko asiakkaat ripeää palvelua silloin, kun sitä todella tarvitaan?
Asiantuntija ei oikeasti myy asiantuntemustaan. Asiantuntija myy asiakassuhdetta – luottamusta ja kykyä suorittaa toimeksiannot asiakkaan odotuksia vastaavasti.
Suunnittelun arvostus nousuun
Usein kuulee puhuttavan, ettei suunnittelua arvosteta tarpeeksi, ja halpa hinta menee laadun edelle. Arvostuksen puute ei kuitenkaan johdu siitä, etteivät asiakkaat arvostaisi hyvää suunnittelua. Päinvastoin. Kaikki insinööritoimistot ovat ulospäin vain niin samanlaisia, että lopullinen valinta täytyy usein tehdä hinnan perusteella.
Yksi syy arvostuksen puutteeseen onkin se, että me insinöörit emme ole kovin hyviä kertomaan itsestämme ja osaamisestamme. Miten asiakkaat tunnistaisivat korkean osaamisemme, jos emme itse kerro siitä?
Luulen tuntevani alan yritykset melko hyvin. En osaa silti sanoa, mikä insinööritoimistoista olisi laadukas tai mikä puolestaan tehokas ja nopea. Erityisen hyviä ja taitavia suunnittelijoita osaan kyllä nimetä, mutta yritysten välille en osaa tehdä eroa. Tietynlainen rohkeus ja massasta erottautuminen olisikin tervetullut tuulahdas perinteikkäälle alalle.
Insinööritoimistojen markkinointiosaaminen ei yleisesti ole korkeatasoista. Syynä tähän lienee se, että perinteisesti markkinointia on pidetty epäsopivana tai jopa kiellettynä toimintana. Lisäksi nousukauden aikana markkinointia ei välttämättä ole edes tarvittu, koska monilla töitä on muutenkin riittänyt enemmän kuin olisi ehditty hoitamaan.
Toinen syy on alaa vaivaava osaajapula. Laadukasta palvelua on vaikea tuottaa, jos siihen ei ole käytettävissä riittäviä resursseja. Viime vuosien kova kiire ja pula osaavasta työvoimasta onkin paikoin näkynyt työn laadussa ja osaltaan vaikuttanut mielikuviin eri yrityksistä ja koko alasta.
Viisaammat ovat sanoneet, että jos firmalla menee hyvin, on huolestuttava tulevaisuudesta. Kiireisiä aikoja voi seurata ajat, jolloin työtä ei ole riittävästi. Uusien töiden pohjustaminen ja liiketoiminnan kehittäminen jäävät kiireen keskellä helposti liian vähälle huomiolle.
Viimeistään nyt on oikea aika lähteä kehittämään liiketoimintaa ja nostamaan profiilia. Tuottavuus ja laatu sekä niiden myötä arvostus ja palkkiot nousevat kyllä aikanaan niillä, jotka onnistuvat nostamaan itsensä tavanomaisesta toimijasta alansa tunnustetuksi huippuosaajaksi.
Kirjoittaja Elias Salmivirta on sähkötekniikan diplomi-insinööri ja Insinööritoimisto Rotor Oy:n yrittäjä.
