Sähkötön nyky-yhteiskunta on mahdottomuus
Sähkön hinnan voimakas nousu ja arvelut mahdollisesta sähköpulasta saivat kansalaiset, yritykset ja yhteisöt miettimään varautumista suunniteltuihin sähkökatkoihin.
Sähkön hinnan voimakas nousu ja arvelut mahdollisesta sähköpulasta saivat kansalaiset, yritykset ja yhteisöt miettimään varautumista suunniteltuihin sähkökatkoihin. Samalla kaikki osapuolet pohtivat, mihin kaikkeen tänä päivänä lyhytkestoinenkin sähkönjakelun keskeytyminen voisi vaikuttaa. Kiitos lauhojen ja tuulisten talvisäiden sekä monipuolisen energiantuotantorakenteen, suomalaiset välttyivät sähköpulalta.
Vaikka Suomen energiainfrastruktuurin kuntoa ja toimintakykyä voidaan pitää hyvänä, vaatii sen ylläpito sekä mahdollisuudet vastata energiamurrokseen, investointeja ja kehityspanoksia. Tämä pätee niin tuotantoon kuin siirto- ja jakeluverkkoihinkin.
Energiantuotannolla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, yhdessä liikkumisen päästöjen vähentämisen kanssa. Samalla, kun energiatuotannossa ollaan siirtymässä pois fossiilisilla energianlähteillä tuotetusta sähköstä ja lämmöstä muihin tuotantotapoihin, kasvaa yhteiskunnan riippuvuus sähköstä. Tästä hyvä esimerkki on viimeisen parin vuoden aikana toteutunut sähköautojen voimakas esiinmarssi, jonka voidaan arvioida jatkuvan edelleen lähivuosina.
Kulunut vuosi on opettanut niin Suomelle, kuin koko Euroopalle, miten tärkeässä roolissa energiantuotannon turvaaminen ja energiaomavaraisuus on toimivan yhteiskunnan kannalta. Samalla se on osoittanut, että energiahuolto on vahvasti myös turvallisuuskysymys.
Lyhyesti todettuna: ilman sähköä nyky-yhteiskunta pysähtyy.
Kirjoittaja on ROTI 2023-hankkeen Yhdyskuntatekniikka -paneelin puheenjohtaja
Toimialajohtaja, tekniikan tohtori, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY
Dosentti, LUT yliopisto
ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.