Rusinat pullasta?

Toimin nyt toista kertaa ROTI Rakennukset -paneelin puheenjohtajana. Viime vuosina olen ilokseni seurannut, miten kestävyysajattelu on integroitunut entistä vahvemmin rakennus- ja kiinteistösektorin toimintaan. Tästä huolimatta olin hämmästynyt, kun luin paneelityöskentelyn käynnistyksen yhteydessä tehdyn kyselyn tuloksista. 

Alan toimijat nostivat tässä ennakkokyselyssä valokeilaan näkemyksensä niistä keskeisistä teemoista, joita ROTIssa pitäisi käsitellä. Ehdottomasti suurin osa vastauksista keskittyi vihreään siirtymään ja sen mahdollistamiseen. Vastaukset yllättivät, sillä rakennus- ja kiinteistösektorin toimintaympäristö on tällä hetkellä todella haastava. Tähän yhtälöön kuuluvat kustannuspaineet, kysynnän muutokset, rahoituksen hinta ja saatavuus. Kaikki kyllä tietävät, mitä tarkoitan.

Rakennus- ja kiinteistösektorin ympäristövaikutukset ovat varsinaisia madonlukuja. Paneelimme työskentelyn ehkä keskeisin johtopäätös olikin se, että nykytiedoin ja toimintatavoin luvut eivät siitä myöskään muutu. 

Koko ala – ja sitä ohjaava sääntely – tarvitsee systeemistä muutosta, jossa kestävyyskysymyksiä ei ratkota laittamalla rasteja ruutuun, vaan tarkastelemalla kiinteistöjen elinkaarta kokonaisuutena. Tehtävä ei ole mitenkään helppo, sillä meiltä puuttuu vielä yhteisesti ymmärretyt mittarit esimerkiksi elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen mittaamiseen. Tämän lisäksi tarvitsemme myös merkittävästi lisää tutkimusta, tuotekehitystä ja koulutusta, jotta voimme oikeasti puhua hiilineutraalista – tai edes hiilisiedettävästä – rakentamisesta.

Onneksi suurten hiilipiikkien aiheuttaja, eli uudisrakentaminen, on vain pieni osa koko rakennus- ja kiinteistösektorista. Olemassa olevasta rakennuskannasta onkin löydettävissä rusinat hiilijalanjälkipullasta: Pidentämällä nykyisten rakennusten elinkaarta saamme enemmän irti kertaalleen aiheutetuista päästöistä. Tämä tarkoittaa vastuullista ylläpitoa, tarkoituksenmukaista peruskorjaamista ja fiksua ajanmukaistamista. Kun rakennukselle riittää käyttäjiä, tämä kaikki on mahdollista.

Palaan vielä vuonna 2021 ROTI-raportin yhteydessä julkaistuun blogiini: ”Edessä miljoona mahdollisuutta”. Keskityin tuolloin tekstissäni siihen, kuinka käyttötarkoitusten muutoksilla voitaisiin taklata sekä ilmastotavoitteita että (silloisen) miljoonan tyhjän toimistoneliön haasteita pääkaupunkiseudulla.

Nyt kun näitä mahdollisuuksia on jo kahden vuoden takaistakin enemmän, eli 1,2 miljoonaa neliömetriä, niihin kannattaisi ihan tosissaan tarttua.  

Heidi Falkenbach

ROTI 2023-hankkeen Rakennukset-paneelin puheenjohtaja

Professori, Aalto-yliopisto

ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.