Pykäläviidakon sankari
Suomen Kylmäyhdistyksen uusi toiminnanjohtaja toivoo tolkkua koulutuspolitiikkaan ja terveitä toimintatapoja alalle.
Mika Kapanen on hankalien laintulkintojen ja standardien erikoismies. Tuoreena kemiantekniikan diplomi-insinöörinä hän sai työnantajaltaan Nesteeltä tehtäväksi ottaa ihan pikkaisen vain selvää, miten kemikaalilainsäädäntö kohtelisi uusia tuotteita. Myös seuraavassa työpaikassa Steris Finn-Aqualla toivottiin, että Kapanen pitäisi yrityksen perillä alan tiukoista standardeista ja lainsäädännöstä.
”Huipennus oli Norpe. Siirryin sinne teknologiapäälliköksi ajatuksella, että työajasta korkeintaan 10 prosenttia on lainsäädännön ja standardien seurantaa, pikkujuttu. Mutta sehän kääntyi ihan päinvastoin, eli siihen menikin suurin osa työajasta”, Kapanen kertoo
Viimeisen vuotensa Norpella Kapanen toimi viranomaisasiapäällikkönä. Silloin hänellä heräsi ajatus, että pilkun ja pykälän parissahan voisi tienata leipänsä. Syksyllä 2010 hän perusti Technetium Consulting Oy:n. Ja töitä riitti. Kapasen asiakkaita olivat koneita ja laitteita valmistavat yritykset.
Maaliskuussa Kapanen harppasi jälleen uusiin pykälien täyttämiin saappaisiin – tai oikeastaan kolmiin eri saappaisiin yhtä aikaa – ryhtyessään Suomen Kylmäyhdistys ry:n toiminnanjohtajaksi, Kylmäliikkeiden liiton toimitusjohtajaksi ja Kylmäextra-lehden päätoimittajaksi.
Alalla tapahtuu
Uudessa pestissä vahvasta pilkunviilaistaustasta on totisesti hyötyä, sillä puhelin soi ja sähköpostia tulee jäsenistöltä tasaiseen tahtiin. Asia koskee useimmiten lainsäädäntöä ja standardeja.
”Vuosien aikana touhu on mennyt koko ajan sekavampaan suuntaan. Koko ajan tulee uutta. Työtäni on käydä läpi esimerkiksi, mikä lainsäädännössä on olennaista jäsenkunnallemme.”
Kapasen hallinnoimien organisaatioiden jäsenkuntaan kuuluu koko Suomen kylmäala: reilut 200 yritystä ja yli tuhat henkilöjäsentä. Edustettuina ovat niin laitevalmistajat, tukkurit, maahantuojat kuin useimmat asennus- ja huoltoliikkeetkin.
Tällä hetkellä alaa puhuttaa etenkin kylmäainelainsäädäntö. Korkean GWP-tason F-kaasuista pitäisi päästä eroon, mutta mikä tuleekaan markkinoille niiden korvaajaksi?
”Markkinoille on tullut paljon hyviä uusia kylmäaineita, mutta ne voivat olla esimerkiksi palavia. Turvallisuusnäkökulmat tulevat painottumaan alalla paljon enemmän.”
Vinksahtanut mielikuvitus apuna
Kapanen kertoo, että asetusten ja standardien parissa pärjää hyvin hieman vinksahtaneella mielikuvituksella ja oikealla asenteella. Kapanen vinkkaa, että laintulkintaa haettaessa vastaus ei aina löydä lakikokoelmasta.
”Lain tavoitteet löytyvät hallituksen esityksistä tai komission taustapapereista, ja niitähän suurin osa ei koskaan lue. EU-direktiiveissä ja EU-asetuksissa alkulauseet saattavat olla monta sivua pitkiä, ja niissä perustellaan, minkä takia säädös on annettu.”
Ja mitä standardeihin tulee, ne eivät ole jumalan sanaa, muistuttaa Kapanen.
”Standardi on vain alan paras käytäntö, eikä se ole suoraan verrattavissa lainsäädäntöön. Sen ovat kirjoittaneet alalla toimivat yritykset. Niinpä vaikka standardien pitäisi olla teknologianeutraaleja, niin eivät ne kyllä aina ole. Niitä tulkitessa pitää pyrkiä lukemaan, mitä standardissa on ajateltu ja tavoiteltu. Aina tuo ajatus ei ole ihan selkeä.”
Huoli koulutuksesta
Pitkän uransa aikana Kapanen on seurannut, kuinka hiilidioksidijärjestelmistä on tullut valtavirtaa marketeissa. Propaanista on tullut pienempien kylmäkalusteiden yleisin ratkaisu. Parikymmentä vuotta sitten viilennettiin aivan eri kylmäaineilla.
Nyt Kapanen on todella huolissaan alan kehityksestä. Korkeimman tason kylmätekniikan koulutuksen lakkauttaminen TTY:ltä on alalle valtava takaisku.
”Kylmätekniikan perusteita toki opetetaan ammattikorkeakouluissakin, mutta kylmäsuunnittelijoita ei oikein tule mistään. Lämpöpumpputeknologian opetus ja suuntautumisopinnot eivät ole vielä riittävällä tasolla.”
Työn alla oleva ammatillisen koulutuksen reformi uhkaa asennus- ja huoltotyön laatua Suomessa.
”Jos tämä uudistus tulee, se tarkoittaa, että alalle valmistuvat joutuvat käymään lisäkoulutuksessa, että he kelpaavat työntekijöiksi. Uudistus ei vastaa alan tarvetta.”
Muitakin huolenaiheita piisaa.
”Alan yritysten pitäisi toimia samojen pelisääntöjen mukaisesti. Nyt alalta löytyy epäterveiden toimintatapojen viitteitä”, Kapanen huokaa.
Luonteeltaan iloinen Kapanen katsoo kuitenkin luottavaisesti koko talotekniikka-alan tulevaisuuteen. ”Talotekniikka-alan eri toimijoiden on pelattava yhteispeliä. Enemmän meillä on yhteistä kuin erottavaa.”
KUKA?
Mika Kapanen
- Toiminnanjohtaja Suomen Kylmäyhdistys ry
- Toimitusjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry
- Kemiantekniikan DI
- Asuu Porvoossa maalämmöllä lämpiävässä omakotitalossa.
- Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.
- Iltaisin ohjaa juniorisulkapalloa ja pelaa itsekin.
- Vastapainona urheilulle nauttii hyvää ruokaa ja juomaa.
Teksti ja kuva Minna Kärkkäinen
