Miten varmistetaan EPD-dokumenteista saatavien tietojen vertailukelpoisuus?

Rakennusten CO2-päästöjä koskevat vaatimukset koskevat myös talotekniikkaa. Rakennustuotteiden päästöarvot GWP (Global Warming Potential) tulisi pian olla saatavilla, jotta niiden päästövaikutus voidaan määritellä. GWP-tiedot löytyvät tuotteen valmistajan EPD-dokumentista (Environmental Product Declaration), jonka kolmas osapuoli on tarkastanut ja todennut olevan standardin EN 15804 mukaisesti laadittu. Jos valmistajalta ei löydy EPD-dokumenttia, on olemassa geneerisiä, yleisiä GWP-tietoja. Ne ovat joskus kuitenkin huomattavasti korkeammat kuin valmistajien todennetuissa dokumenteissa.

EPD-dokumentissa annetut GWP-arvot perustuvat LCA-laskelmaan (Life Cycle Analysis), eli tuotteen elinkaareen. Alkaen valmistuksesta ja päättyen kierrätykseen/hävittämiseen ”cradle to cradle”. Koska EPD:n laatiminen perustuu standardiin, voisi kuvitella, että tiedot EPD-dokumentissa olisivat suoraan vertailukelpoisia. Valitettavasti näin ei aina ole. Tämä on syytä tiedostaa. Tuotteiden GWP-arvo ilmoitetaan useimmiten tuotteen painoa (kilogrammaa) kohti, mutta esimerkiksi putkien osalta vaihtelee, onko arvo ilmoitettu pituutta vai painoa kohti.

Putkien osalta vaihtelee myös, onko arvo ilmoitettu metriä vai kokonaista putkisalkoa kohti.

EPD-dokumenttien tuottaminen on valmistajille työläs ja aikaavievä prosessi. Toivoisin, että niistä saatavia tietoja osattaisiin käsitellä niin, että niistä saatavat tiedot olisivat todenmukaisia ja vertailukelpoisia. Muissa Pohjoismaissa EPD-dokumenteista on keskusteltu jo pari vuotta. Eri tahot ovat käynnistäneet prosesseja GWP-arvojen rekisteröimiseksi omiin järjestelmiinsä.

Haasteita näyttää olevan siinä, miten EPD-dokumenteista saatavat tiedot pystytään rekisteröimään tietokantoihin niin, että ne olisivat vertailukelpoisia. Miten rakennuttaja voi varmistaa, että tuotteiden päästötiedot on viety tietokantaan oikein, koko niiden elinkaaren ajalta?

Huolenaiheena on, että jotkut tahot keskittyvät järjestelmissään vain tuotteen valmistuksessa aiheutuviin päästöihin. Päästöjä syntyy kuitenkin myös, kun tuote kuljetetaan valmistuspaikasta tuotteen myynti- ja käyttöpaikkaan. Kokonaispäästöihin vaikuttaa siis, onko tuote valmistettu käyttöpaikan lähettyvillä vai peräti eri maanosassa.

Jotkut tuotteet aiheuttavat myös päästöjä käytön aikana, ja tuotteen kierrätettävyydessä voi olla suuriakin eroja. Jos tuote esimerkiksi valitaan kohteeseen valmistusvaiheen (A1-3) GWP:n perusteella, voi rakennuttaja yllättyä, kun myöhemmin todennetaan koko elinkaaren GWP.

Asia on toimialalle vielä kohtalaisen uusi. EPD-dokumenteista saatavien tietojen käsittelyyn haetaan prosesseja eri tahoilla. Olisikin hienoa, jos löytyisi selkeä yhtenäinen prosessi EPD-dokumenttien käsittelyyn, ja niistä saatavia tietoja käsiteltäisiin alusta asti tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kirjoittaja Martina Engblom on Viegan tuotepäällikkö, Pohjoismaat.