Katsotaan peiliin – Mihin vastavalmistuneet katoavat?

Ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunta ei ole vain kunnianhimoinen tavoite vaan nyt kerrassaan välttämätöntä. Emme enää halua olla suurin surminkaan riippuvaisia Venäjän fossiilisista polttoaineista.

EU ja eduskuntamme ovat käsitelleet ja voimaansaattaneet aimo nivaskan säädöksiä, joilla tuohon muutokseen velvoitetaan, ja lisää pykäliä on työn alla. Miten muutoksesta tehdään todellisuutta? Suunnittelua, tekniikkaa ja vimmattua asentamistahan se vaatii.

Talotekniikan alalla on huikeat liiketoimintanäkymät tässä murroksessa, kun korjataan ja rakennetaan uusilla tavoilla. Bisneksen makoisat hedelmät eivät kuitenkaan putoa syliimme ihan itsestään. Oman tekemisenkin pitää muuttua: omaksua ja soveltaa uusia tekniikoita, tuotteita ja asennusstandardeja.

Ehkä uusiksi pitäisi laittaa myös suhtautuminen tuleviin työkavereihin? Olen ällistellyt opetushallituksen Vipunen-tilastoa, josta näkee, että sinänsä vetovoimaisilta sähkö- ja automaatiolinjoilta valmistuneista viidesosa aikuisopiskelijoita ja melkein neljäsosa nuorista oli vuoden päästä valmistumisestaan työttöminä. Mitä hittoa? Nämä luvut ovat vuodelta 2020, enkä usko, että koronavuodet ovat ainakaan parantaneet saldoa. Luvuissa eivät ole mukana edes he, jotka syystä tai toisesta ovat jättäneet opintonsa kesken.

Työelämän ulkopuolelle jäämiset eivät selity tilaston taustatiedoista. Maantieteellisestä kohtaanto-ongelmasta ei ainakaan ole kyse, sillä Uusimaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Pirkanmaa kattavat 42 prosenttia työttömiksi jääneistä. Näillä alueilla käsittääkseni rakennetaan päät märkinä ja koetaan työvoimapulaa.

Uutinenhan tämä ei ole. Viimeksi elokuun lopulla tämä lehti nosti uutiskirjeeseensä STULin Kai Puustisen haastattelun numerosta 5/2022, jossa Puustinen perkasi koulutusjärjestelmän viimeisimmän muutoksen vikoja. On selvää, että vastavalmistuneiden pestaaminen ja käytännön työhön perehdyttäminen ei ole ihan helppoa 1–3 hengen firmassa, joita kuitenkin 27 prosenttia LVIK- ja sähköalan yrityksistä on.

Samoin jo keväällä 2021 kerrottiin näistä ongelmista, joita pyrittiin ratkaisemaan TEMin rahoittamalla Digitaalinen työllistyminen -hankkeella. Alan opiskelijat ja tekijät eivät kuulemma usein tunnista kanavia, joista alan työpaikat löytyvät. Projektipäällikkö Petri Tuomela sanoi tuolloin:

”Kira-alan työllisyyshaasteisiin liittyy myös työelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö. Ensivaikutelma työmaasta ratkaisee paljon. Sillä on suuri merkitys, miten opiskelija otetaan vastaan ja perehdytetään ja miten ohjaaja on sparrattu ohjaustyöhön. Monet yritykset tekevät tässä hienoa duunia, mutta hyvät käytänteet pitäisi saada käyttöön laajemmin.”

Jotain tarttis siis tehdä. KARVI eli Kansallinen koulutuksen arviointikeskus listasi keinoja kesäkuussa 2022 ja vaati oppilaitoksilta panostusta perustaitojen ja -tietojen opetukseen sekä yrittäjyysopetukseen. KARVI totesi myös, että työelämän edustajien tulisi osallistua useammin näyttökokeiden arviointiin. Jopa 38 prosenttia perustutkinnon työpaikkanäytöistä arvioidaan ilman työpaikkaohjaajaa.

Kysyn nyt meiltä, miten alamme yrityksissä tehtäisiin kiinnittyminen työyhteisöön helpommaksi. Minkään värinen maan hallituksen kokoonpano ei saa ammatillisia oppilaitoksia pusertamaan tuuteistaan meille samanlaisia, valmiita ammatti-ihmisiä kuin mitä tutut eläköityvät ovat olleet. Ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuva nuori on parikymppinen, jolla työ- ja elämänkokemusta on vasta niukalti. Miten mahdollistamme nuorten omaan motivaatioon perustuvan jatkuvan oppimisen?

Yritysten täytyy olla valmiita omalta osaltaan rakentamaan tulokkaille reittiä täysiverisiksi ammattilaisiksi. Ehkä me toimialajärjestöt voisimme olla siinä jäsenyritystemme tukena? Esimerkiksi STK on vauraana yleishyödyllisenä järjestönä miettinyt, olisiko toimialan tehtävä lisäkurssittaa vastavalmistuneita tai alan vaihtajia sähköteknisen kaupan monipuolisiin tehtäviin.

Työvoiman saanti alalle on STK:lle keskeinen strateginen tavoite. Ammatilliseen koulutukseen on varattava paljon enemmän opettajien palkkausrahaa etenkin sähkö- ja kiinteistöalan linjoille.

Tästä olen puhunut vuoden kaikissa päättäjätapaamisissa, ja tästä on syytä puhua alamme kaikilla foorumeilla.

Sallamaari Muhonen
Toimitusjohtaja
Sähköteknisen Kaupan Liitto