Ilmanvaihdon etsikkoaika

Ilmanvaihto on pitkästä aikaa ollut paljon esillä julkisuudessa, myös myönteisesti. Covid-pandemia havahdutti muutkin kuin alan ammattilaiset huomaamaan ilmanvaihdon merkityksen ilmassa leviävien virusten ja muiden epäpuhtauksien torjunnassa. Asian tunnustaminen kesti turhan pitkään, mutta lopulta ilmanvaihdon, ilmanjaon ja ilmanpuhdistuksen vaikutusmahdollisuudet sisällytettiin pandemiaohjeistuksiin.

Myös ilmanvaihdon mitoitusohjeita on tarkasteltu uuden tiedon valossa. REHVAn joulukuussa suosittelemat epidemiatilanteen ilmanvaihtomäärät henkilöä kohden ovat opetus- ja huonetoimistotiloissa lähellä Sisäilmastoluokan S2-arvoja. Avotoimistoissa korostuu ilmanjaon merkitys, ja heikolla ilmanjaolla tarvitaan jopa kaksi kertaa S1-tason ilmavirrat.

Kriittisimpiä tiloja ovat neuvotteluhuoneet, ravintolat ja kuntosalit, joissa ihmisten aktiviteetti lisää viruskuormaa. Näissä tiloissa vaaditaan puhdasta ilmaa jopa 50–90 litraa sekunnissa henkilö kohden. Tehokas ilmanpuhdistus poistaa hiukkasmaisia viruksia, joten niiden avulla voidaan pienentää ilmanvaihdon tarvetta (kunhan ei mennä alle normaalitilanteen suunnitteluilmavirtojen).

Pandemian helpottaessa ilmanvaihtoa haastamaan nousi vanha tuttu, tarve säästää energiaa. Tämän talven kuuma peruna onkin ollut sisäilmaston ja energiansäästön tasapainon etsiminen. Toivottavasti nämä pandemian ilmanvaihto-opetukset ovat olleet tuoreena mielessä ja pahimmilta säästöylilyönneiltä on vältytty. Ainakin julkiset ohjeistukset ovat kiitettävästi muistuttaneet sisäilmasta ja ilmanvaihdosta huolehtimisen tärkeydestä. Jatkossa korostuu kiinteistöjen tarve vastata sähkön kysynnän ja tarjonnan vaihteluun, siinäkin ilmanvaihdolla on merkittävä rooli erityisesti hetkellisten huippujen tasaamisessa. Lyhytaikaiset ilmamäärien vaihtelut eivät juuri vaikuta sisäilman laatuun. Tätä potentiaalia ja sen vaikutuksia sisäilmaan ja iv-järjestelmien toimintaan on syytä tutkia lisää.

Oikea ilmamäärä oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan on parasta ilmanvaihdon energiatehokkuutta. Tyhjien tai vajaassa käytössä olevien tilojen ilmanvaihdon pienentämisessä on edelleen paljon voitettavaa. Olemassa olevien järjestelmien ohjaaminen nykytavoitteiden mukaisesti ei ole helppoa. Tämä havaittiin jo muutama vuosi sitten kun laadittiin ohjetta käyttöajan ulkopuolisesta ilmanvaihdosta. Yhtä kaikkiin tapauksiin sopivaa reseptiä ei ole, vaan toimenpiteet pitää suunnitella jokaiselle kohteelle erikseen.

Käytönaikaisessa tarpeenmukaisessa ohjauksessa haasteita aiheuttaa ilmanvaihtojärjestelmien monimutkaistuminen. Ilmamääräsääteisten järjestelmien toiminnassa on havaittu paljon puutteita, joiden vuoksi tavoitteita ei ole saavutettu. Toimintavarmuuteen ja ylläpidon helppouteen pitäisikin panostaa nykyistä enemmän. Sisäilman laatukin saa hetkellisesti joustaa, jos suuremmat säätöalueet tai karkeampi porrastus tuottaa varmemmin halutun keskimääräisen lopputuloksen.

Ilmanvaihdon etsikkoaika on käsillä. Meidän LVI-ammattilaisten pitää huolehtia, että se käytetään hyvin. Olemassa olevissa rakennuksissa pitää varmistaa, että järjestelmät toimivat oikein. Tässä auttaa ilmanvaihdon katsastusmenettely, se kannattaa ottaa käyttöön kaikissa kiinteistöissä. Käyttö- ja ylläpitohenkilöstön osaamista pitää parantaa ja heille varmistaa riittävästi aikaa järjestelmistä huolehtimiseen. Uusien rakennusten suunnittelussa pitää kuulla käyttäjiä ja ylläpidon ammattilaisia ja pyrkiä varmatoimisuuteen ja huollettavuuteen, vaikka sisäilmasto- ja energiatavoitteista hieman tinkien. On parempi olla varmasti hyvä kuin epävarmasti paras.