Vesivuodoista 162 miljoonan korvaukset
Vakuutusyhtiöt maksoivat vuonna 2011 korvauksia vuotovahingoista kaikkiaan 162 miljoonaa euroa eli noin 450 000 euroa päivässä. Viidessä vuodessa summa on kasvanut Finanssialan Keskusliiton mukaan 60 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 vuotovahinkoja kirjattiin 38 000 kappaletta eli toistasataa päivässä.
Vakuutusyhtiöiden koti- ja kiinteistövakuutuksista maksamat korvaukset vuotovahingoista kasvoivat viiden vuoden aikana 50 prosenttia ja nousivat 140 miljoonaan euroon vuonna 2011. Loput 22 miljoonaa euroa maksettiin maatila- ja muista vastaavista omaisuusvakuutuksista.
– Vuotovahinkojen aiheuttamat korjauskustannukset ovat itse asiassa paljon suuremmat kuin vakuutusluvut kertovat. Vakuutushan ei korvaa kosteusvahinkoja vaan ainoastaan vuotovahinkoja. Vakuutusehtoihin kuuluvat myös putkiston ikävähennykset, jotka vanhan putkiston kohdalla voivat olla jopa puolet vahingon arvosta, Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Petri Mero sanoo.
Vesi-Instituutti WANDER käynnisti vuonna 2010 Kiinteistöjen vesijärjestelmien kokonaisvaltainen riskienhallinta KIITOS -projektin, jonka tavoitteena oli löytää keinoja vuotovahinkojen ehkäisemiseen. Tuoreen loppuraportin mukaan suunnittelun, asennustyön ja valvonnan laatua sekä tuotetietoisuutta on pystyttävä kohentamaan.
– Suomalaisten rakentamissäädösten mukaan vesilaitteistoihin saa asentaa vain tarkoitukseen soveltuvia, testattuja ja tarkastettuja tuotteita. Koska myydä saa kuitenkin mitä tahansa, tyyppihyväksyttyjä edullisempia ja mahdollisesti huonolaatuisempia tuotteita käytetään asennuksissa varmasti jatkossakin. Tuotehyväksyntävaatimuksia pitäisi päivittää erityisesti materiaalin osalta ja hyväksyntä saada pakolliseksi myös Suomessa kuten esimerkiksi Tanskassa, sanoo kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto Vesi-Instituutista.
KIITOS-projektissa todettiin LVI-asennuksen luvanvaraisuus tarpeelliseksi, vaikuttaahan LVI-asentajien työn laatu oleellisesti vesijärjestelmien luotettavuuteen ja käyttövarmuuteen. Mikäli LVI-asentajien luvanvaraisuudesta ei saada viranomaissäädöstä, asiaa olisi raportin mukaan edistettävä vapaaehtoisilla menettelyillä.
Myös rakennusvalvontaa pitäisi tehostaa.
– Rakennusvalvonnan toteuttaminen riippuu kunnasta, ja joissakin kaupungeissa resurssit ovat liian vähäiset. Rakennusvalvonnan ulkoistaminen voisi parantaa tilannetta, kunhan palveluntarjoajien ammatillinen pätevyys varmistetaan. Koska rakentamisessa usein tähdätään vain minimitasoon, rakentamisen laatua pitäisi parantaa myös rakentamismääräyksiä tiukentamalla, sanoo Vesi-Instituutin johtaja Martti Latva.
