VTT: Päästöjen rajoittaminen mullistaa energiateknologian kysynnän
VTT:n koordinoiman tutkimuksen mukaan tulevaisuuden ilmastopolitiikka toimii merkittävänä energiateknologiamarkkinoita ajavana voimana. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii siirtymistä lähes nollapäästöiseen energiajärjestelmään pitkällä aikavälillä. Tämä puolestaan aiheuttaa kustannuksia koko kansantaloudelle, mutta luo valtavat markkinat etenkin uusiutuvan energian teknologioille ja energian säästölle.
Tutkimuksessa on arvioitu suomalaisen puhtaan energiateknologian kysyntää globaalisti sekä eri maantieteellisillä alueilla ilmastopolitiikan tiukentuessa. Työ on tehty VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhteishankkeena osana Tekesin Climbus-ohjelmaa. Hanketta rahoittivat Tekes, Metso Power Oy, Teknologiateollisuus ry, ulkoasiainministeriö, �?F-Consult Oy ja VTT.
Maailman primäärienergiankulutus samoin kuin kasvihuonekaasupäästöt tulisivat lähes kaksinkertaistumaan nykyisestä tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamista. Suurinta kasvu on kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa. Pelkästään energian kysynnän kasvun kattamiseen tarvittaisiin satoja ja mahdollisesti tuhansia miljardeja euroja investointirahaa vuosittain.
Tarkasteluissa, joissa maailman kasvihuonekaasupäästöjä rajoitettiin voimakkaasti, etenkin investoinnit tuulivoimaan ja bioenergiaan lisääntyivät monikymmenkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Myös investoinnit hiilidioksidin erotuksen ja varastoinnin käyttöön vuoden 2020 jälkeen olivat merkittävät. Vaikka ydinvoimaan rahallisesti investoitiin vähemmän kuin uusiutuvaan energiaan ja hiilidioksidin erotukseen ja varastointiin, ydinvoimakapasiteetti kasvoi päästönrajoitusskenaarioissa lähes kaksinkertaiseksi perusuraan verrattuna.
Vesivoimainvestoinnit kasvoivat huippuunsa myös ilman ilmastopolitiikkaa fossiilisten polttoaineiden hinnan kohotessa.
Laskelmien perusteella noin 60 prosenttia energiainvestoinneista suuntautuisi kehitysmaihin. Rahoitus tulee olemaan kriittinen tekijä investointien toteuttamisessa. Kehitysmaiden osallistumisen laajentaminen ja kustannustehokkaiden päästönvähennysten lisääminen ovat poliittisesti hyväksyttävän ja ympäristötehokkaan sopimusjärjestelmän keskeisiä edellytyksiä.
