Uusiutuvan energian tavoite Suomelle näyttää yhä erittäin kovalta

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan komissio esittää Suomelle uusiutuvan energian osuudeksi 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tätä on kuvattu jopa torjuntavoitoksi, kun lähtökohtakaavailuissa Suomelle soviteltiin jopa reilusti yli 40 prosentin osuutta. Tällaista johtopäätöstä ei mielestäni voida tehdä, vaan Suomelle tuleva tavoite näyttää edelleen erittäin kovalta, kun otetaan huomioon maamme jo nyt korkea uusiutuvan energian lähtötaso sekä elinkeinoelämämme energiavaltaisuus. Energiateollisuus ry:n (ET) toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.
Komissio näyttää tulleen Suomea vastaan vain puolitiehen ottaessaan huomioon maamme erityisolosuhteita ja jo saavutettuja tuloksia uusiutuvan energian edistämisessä.Uusiutuvien energialähteiden käytössä metsäteollisuus on ollut ja on yhä merkittävä tekijä. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että metsäteollisuus pystyisi enää ainakaan merkittävästi lisäämään uusiutuvan energian käyttöä. Mikäli Suomelle kaavaillussa 38 prosentin tasossa otetaan huomioon metsäteollisuuden uusiutuvan energian lisäysmahdollisuuksien tyrehtyminen, lisäysvelvoitteemme muilla sektoreilla on selvästi suurempi kuin nyt arvioidut 9,5 prosenttiyksikköä – laskelmiemme mukaan jopa noin 15 prosenttiyksikköä, kun keskimääräinen lisäys EU:ssa on noin 11,5 prosenttiyksikköä.
Lopullista esitystä tehdessään komission olisi syytä nähdä selkeästi Suomen nykytaso uusiutuvan energian osuudessa – 28,5 prosenttia loppukulutuksesta, joka on tuntuvasti yli EU:n keskitavoitteen ja jonka merkittävä kasvattaminen on jo sinällään äärimmäisen haastavaa. Lisäksi komission olisi nähtävä päästöttömien ja vähäpäästöisten tuotantomuotojen korkea osuus maamme energiantuotannossa. Esimerkiksi sähkössä hiilidioksidipäästöttömien tuotantomuotojen osuus vuonna 2007 oli yli 60 prosenttia, ja hyödynnämme merkittävästi myös tehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.
Uusiutuvan energian tavoite näyttää osoittautuvan useimmille EU-maille epärealistisen korkeaksi. Komissio voisikin viime metreillä harkita energiapakettiaan siltä osin uusiksi, että viime vuonna sitovaksi sovittu uusiutuvien tavoite muutetaan ohjeelliseksi ja että nykyinen vuodelle 2020 ulottuva aikajänne ulotetaan vuoteen 2030 asti.
Tällaista lähestymistietä tukisi myös se, että ilmastomuutoksen hillintä ja siihen liittyvä kasvihuonepäästöjen vähentäminen pitäisi olla selvä ykkösasia EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa. Ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkia käytettävissä olevia välineitä, kuten energiatehokkuuden kehittämistä niin energian tuotannossa kuin käytössä, uusiutuvia energialähteitä, ydinvoimaa sekä tulevaisuudessa myös hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, toimitusjohtaja Juha Naukkarinen korostaa.