Talotekniikkajärjestöt kaipaavat ryhtiä energiatehokkuus-keskusteluun

LVI-talotekniikka-alan toimijat ovat huolissaan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden riittämättömyydestä ja käydyn keskustelun kapea-alaisuudesta. Sama piirre pätee korjausrakentamiseen, jolla on merkittävä vaikutus myös energiatehokkuuden kannalta. LVI-talotekniikkateollisuus ry, LVI-tekniset urakoitsijat (LVI-TU) ry, Suomen LVI-yhdistysten liitto (SuLVI) ry, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Talotekniikan Instituutti ja VVS Föreningen i Finland rf jättivät tiistaina 11. maaliskuuta asiaa koskevan muistion Ympäristöministeriöön.
– Energiatehokkuuden parantaminen on monitahoinen haaste. Siinä on osattava ottaa huomioon erilaiset lähtökohdat uudisrakentamisessa sekä eri aikakausilta olevien rakennusten korjausrakentamisessa rakennustyypeittäin ja koko elinkaaren aikana. Tarkastelu tulisi ulottaa myös energian tuotantoon ja jakeluun, sillä lopulta kyse on kansallisesta hiilidioksidipäästöjen määrästä ja ilmastomuutoksen torjunnasta. Talotekniikan merkitys on tässä yhteydessä erittäin suuri, korostaa LVI-talotekniikkateollisuus ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo.

Talotekniikka-alan järjestöjen mielestä rakennusten energiatehokkuus on eri keskusteluissa ja säädösten valmistelussa pyritty rajaamaan rakennusten energiankulutuksen minimointiin. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on kuitenkin oleellista, että tarkastelu laajennetaan kattamaan eri energiamuotojen vaikutus kasvihuonekaasujen, ennen kaikkea hiilidioksidipäästöjen määrään. Tähänastinen viranomaisohjaus ei ole ottanut kantaa primäärienergiaan tai hiilidioksidipäästöihin. Nyt tästä aiheutuvia pahimpia vinoutumia on tarkoitus oikaista uusin määräyksin ja ohjein, kun selkeämpi ja oikeampi tapa olisi asettaa tavoitteet hiilidioksidipohjaisesti ja antaa teollisuudelle ja alan toimijoille enemmän vapautta kehittää ja toteuttaa tehokkaimmat tavat tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi onkin talotekniikka-alan järjestöjen mukaan lähes ainoa EU-maa, joka ei rakennusten kohdalla toimi näin. Esimerkkiä voi hakea vaikka autoteollisuudesta, jossa hiilidioksidipäästöt ohjaavat tuotekehitystä sekä markkinointia ja näkyvät valtiovallan toimenpiteissä asti.

– Kyse ei ole ollut niinkään tiedon, kuin rohkeuden puutteesta. Todellisiin tuloksiin pääsemiseksi on uskallettava arvottaa eri energiamuotoja ja myönnettävä, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan tuo myös kustannuksia. Alan toimijat ovat suurella tyytyväisyydellä kuunnelleet uuden asuntoministerin perusteltuja ja tavoitteellisia linjauksia tilanteen korjaamiseksi, Ilkka Salo sanoo.

– Yksi työkalu energiatehokkuuden jalkauttamisessa on rakennusten energiatodistukset. Vaikka kustannusten välttäminen on yleisesti ottaen kannatettavaa, on todistusten osalta päädytty sekavaan tilanteeseen. Samallekin rakennukselle voidaan eri toimijoiden tekemänä laatia eri lopputulokseen päätyviä ja muutenkin eri tasoisia energiatodistuksia. Tämä ei palvele alkuperäistä tavoitetta, Salo toteaa.

LVI-talotekniikka-ala aikoo edelleen tehostaa omaa koulutustarjontaansa, jossa teollisuuden, urakoinnin, suunnittelun ja tutkimuksen asiantuntijat muodostavat kouluttajien verkoston. Viestinnällä pyritään paremmin tavoittamaan asiantuntijoiden ja sidosryhmien lisäksi myös kuluttajat.

Korjausrakentaminen on mahdollisuus

Energiatehokkuuden parantamisessa olemassa olevalla rakennuskannalla on ratkaiseva merkitys. Suurin osa Suomen rakennuskannasta on tulossa peruskorjausvaiheeseen.

– Suuren remontin yhteydessä on järkevää kohentaa sekä energiatehokkuutta että asumisen tai muun toiminnan laatutasoa. Talotekniikalla on tämän tyyppisessä uudistamisessa suurin merkitys ja usein myös päätoteuttajan rooli, uskoo LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja Jari Syrjälä.
Eri alojen parhaat asiantuntijat ovat huomauttaneet, että yksipuolisella eristyksen lisäämisellä ei korjausrakentamisen eikä energiatehokkuuden haasteita ratkaista. Raskas lisäeristys ja talotekniikan väärät valinnat tai laiminlyönnit saattavat jopa lisätä päästöjä ja aiheuttaa ongelmia rakenteiden ja sisäolosuhteiden huonontumisella. Tästä on esimerkkejä jo 70-luvulta.