Rakennusoikeutta jäljellä asuntojen rakentamiseen pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun asuntotuotannon mahdollisuudet ovat asemakaavatilanteen puolesta turvattu lähivuosiksi, vaikka käyttämättömän asuinrakennusoikeuden määrä ei kasvanut viime vuonna.

Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta tonttivarantokatsauksesta. Tiedot ovat saatavana myös avoimena datana.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tuottaa kahdesti vuodessa avoimena datana paikkatietoaineiston, joka esittää voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevan rakennusoikeuden Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.

Aineisto kertoo, että asumiseen tarkoitetun varannon määrässä ei tapahtunut isoja muutoksia vuonna 2018. Kokonaisvaranto väheni hieman, koska pientalojen rakentamiseen tarkoitetun varannon määrä laski enemmän kuin kerrostalojen rakentamiseen tarkoitettu varanto kasvoi.

”Asuntotuotanto on ollut pääkaupunkiseudulla hyvin reippaassa vauhdissa, joten ei ole lainkaan yllättävää, että käyttämättömän rakennusoikeuden eli varannon määrä on vähentynyt. Pääkaupunkiseudun asuntotuotantomahdollisuudet ovat kuitenkin asemakaavatilanteen puolesta edelleen turvattu lähivuosiksi”, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Heikki Levola.

Asemakaavoitus on asumisen osalta erittäin kerrostalovaltaista. Kerrostalovarannon osuus varannosta on ollut jo pitkään kasvussa pientalovarannon vähentyessä. Helsingissä kerrostalovarannon määrä on jo lähes kaksinkertainen pientalovarantoon verrattuna.

”Helsingin seudun uuden MAL-sopimuksen neuvotteluprosessissa tulee ottaa huomioon asemakaavoituksen kunnianhimoinen tavoiteasettelu, jotta maankäytön suunnittelu antaa asuntotuotannon toteuttamiselle hyvät lähtökohdat jatkossakin”, HSY:n seutu- ja ympäristötiedon tulosaluejohtaja ja MAL-sopimuksen seurantatietoryhmän puheenjohtaja Irma Karjalainen toteaa.

Postipuistossa uutta kerrostalovarantoa

Selvästi isoin, uusi kerrostalovarannon keskittymä pääkaupunkiseudulla on Postipuisto, joka sijaitsee Maaliikennekeskukselta vapautuneella alueella Pasilan kaupunginosan pohjoisosassa. Postipuiston asemakaava tuli voimaan vuonna 2018.

Helsingissä isoja kerrostalovarantoja on myös esimerkiksi Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa. Espoossa kerrostalovarannot keskittyvät Länsimetron ja sen jatkeen läheisyyteen, Vermonniittyyn ja Suurpeltoon sekä Vantaalla Kivistöön.

Pientalovaranto on melko tasaisesti jakautunut ympäri pääkaupunkiseutua. Eniten pientalojen rakentamismahdollisuuksia on jäljellä Espoossa.

”Asemakaavatilanne muuttuu, joten esimerkiksi oman asuinalueen tilanne voi näyttää vaikkapa vuoden kuluttua hyvinkin erilaiselta kuin mikä se nyt on. Lisäksi pitää muistaa, että asemakaavassa osoitettu rakentamismahdollisuus ei välttämättä johda toteutukseen”, Levola muistuttaa.

Pääkaupunkiseudulla voimassa olevien varantojen määrä ja sijainti käy ilmi HSY:n vuosittaisesta tonttivarantokatsauksesta. Se kuvaa varantotilannetta vuoden 2019 alussa.

Jäljellä olevat rakennusoikeudet on aineistossa luokiteltu kuuteen eri luokkaan, jotka ovat asumisen osalta pientalot ja kerrostalot ja muun rakentamisen osalta liike- ja toimistorakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset, julkisen rakentamisen rakennukset ja kuudentena luokkana edellä mainittujen ulkopuolelle jäävät.