Pientaloteollisuusyhdistys ry: Pientaloteollisuus mukana asumisen energiakulutuksen vähentämisessä

Ilmastomuutosten hillitseminen edellyttää energian kulutuksen vähentämistä. Asuminen ja rakentaminen aiheuttaa energian kokonaiskulutuksesta merkittävän osan, noin 40 prosenttia. Haitallisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä asumisen ja rakentamisen osuus on niin ikään suuri, noin kolmannes. Siksi energiankulutusta tulisi vähentää myös asumisen ja rakentamisen sektorilla. Tavoitteet ovat hyviä ja Pientaloteollisuus haluaa olla myös osaltaan mukana näissä ympäristötalkoissa.Kulutustottumusten merkitys energiankulutuksessa suuri

Asumisesta ja rakentamisesta aiheutuva energiankulutus muodostuu keskeisesti kahdesta eri tekijästä: mitä rakennetaan ja miten eri rakennuksia käytetään. Oikein ja energiatehokkaasti suunniteltu ja rakennettu rakennus mahdollistaa energiatehokkaan asumisen ja rakennuksen käytön. Rakennus tai asunto ei kuitenkaan itsessään kuluta, vaan sen käyttö. Siksi koko elinkaaren aikaisilla kulutustottumuksilla on erittäin keskeinen merkitys tavoiteltaessa alhaisempaa kokonaiskulutusta sekä kasvihuonekaasupäästöjen määrää.

Kokonaisuus ratkaisee

Rakennusten teknisillä ominaisuuksilla ja rakennuksen koko suunnitteluratkaisuilla on keskeinen merkitys siinä, kuinka hyvin rakennus mahdollistaa energiatehokkaan käytön. Teknistä ratkaisuista rakenteiden laskennalliset U-arvot muodostavat kuitenkin vain pienen osan. Tavoiteltaessa alhaisempaa kokonaisenergiankulutusta, tavoitteisiin on nyt pyritty vain kiristämällä määräysten kautta rakenteiden laskennallisia suunnitteluarvoja, ja erityisesti rakenteiden U-arvoja. Tällä tavalla saadaan aikaan liian hitaita, kalliita ja kokonaistavoitteen kannalta vain vähäisiä vaikutuksia aikaan.

Suomalaisen pientalon korkea laatu

Suomessa on aina pyritty rakentamaan laadukkaasti, energiatehokkaasti ja kustannustehokkaasti. Suomalainen Pientaloteollisuus haluaa noudattaa tätä perinnettä myös vuoden 2010 määräystasossa tavoitteista tinkimättä.
Vuoden 2010 jälkeen määräysten ja laskennallisten U-arvojen uudelleen kiristäminen ei kuitenkaan enää tue tätä tavoitetta. Vaikka tavoitteet energiankulutuksen pienentämisestä ovat hyvät ja tavoittelemisen arvoiset, rakenteellisten tavoitearvojen kiristämisellä saavutettavat hyödyt tästä eteenpäin ovat enää marginaaliset. Hyödyt suhteessa mahdollisiin haittoihin ovat lisäksi kyseenalaiset.

Turvallinen ja terveellinen pientalo

Ympäristöministeriö teetti kaksi tutkimusta energiatehokkaan rakennuksen turvallisuudesta ja rakennusfysikaalisesta toimivuudesta. Tutkimuksissa päädyttiin eri tahoilla kahteen vastakkaiseen Pientaloteollisuusyhdistys ry näkemykseen. Ottamatta kantaa kummankaan puolesta saatu tulos osoittaa, että riski teknistä ongelmista on kuitenkin mahdollinen. Tämä ei saa olla suomalaisen pientalorakentamisen uhkakuva tulevaisuudessa. Kiristämällä rakenteiden, erityisesti ulkoseinien U-arvoja tasolle, jossa saavutettavat hyödyt kokonaisenergiankulutuksessa ovat enää yksittäisten prosenttien tasolla, ajaudutaan tilanteeseen, jossa tavoitteet turvallisesta ja kustannustehokkaasta pientalorakentamisesta eivät välttämättä enää toteudu. 2010 asetetut normit takaavat vielä turvallisen rakentamisen, mutta lisäkiristysten osalta samaa varmuutta ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa.

Pientaloteollisuuteen tasapuoliset toimintaedellytykset

Muutokset ja määräysten jatkuva kiristäminen eivät lisäksi saa vaarantaa eri materiaaleihin perustuvien runkoratkaisujen käyttöä suomalaisessa pientalorakentamisessa. Eri materiaalien ja pientaloteollisuuden eri toimialojen toimintamahdollisuuksien rajoittaminen vain vetoamalla tavoitteisiin kokonaispäästöjen pienentämisestä ei ole koko pientaloteollisuuden näkökulmasta perusteltua. Mahdollisuudet energiankulutuksen ja CO2 -päästöjen pienentämiselle pitkällä aikajänteellä löytyvät korjausrakentamisen energiatehokkuuden parantamisesta, uusiutuvien ympäristöä kuormittamattomien energiamuotojen käytön lisäämisestä sekä erityisesti kulutustottumuksista, ei uudispientalojen erilaista rakennusmateriaaleista saati rakenteiden U-arvoista.

Tuotekehitys vaatii aikaa

Uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii aina aikaa. Kiristyneisiin määräyksiin vastaaminen edellyttää teollisessa toiminnassa merkittävää tuotekehitystä, aikaa sekä varmuutta uusien ratkaisujen laadusta ja toimivuudesta. Siksi määräysten kiristämisen aikaväli ei saa olla lyhyt. Nyt se on juuri sitä. Siksi tavoiteltaessa seuraavaa energiankulutuksen tasokiristystä keinot tavoitteisiin pääsemiseksi tulisi löytää muualta kuin rakenteellista suunnitteluarvoista.

Pientaloteollisuuden viesti päättäjille: uudisrakentamisen energiankulutus laskuun ohjaamalla kuluttajien valintoja nykyistä laajemmalla keinovalikoimalla
Tavoitteet energiankulutuksen pienentämisestä ovat hyvät. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi tulee jatkuvasti kehittää. Koska kulutuksen pienentäminen teknisiä määräyksiä, erityisesti U-arvoja kiristämällä on käyty loppuun, ratkaisujen painopistettä tulee aivan oleellisesti muuttaa.
Jatkossa lähtökohdaksi uudisrakentamisessa, pientalorakentaminen mukaan lukien, tulee ottaa rakentamisen ja asumisen aikaisen energiankulutuksen vähentäminen vaikuttamalla kuluttajien valintapäätöksiin ja kulutustottumuksiin. Vain tällä tavoin voidaan aidosti ja markkinatalousehtoisesti vähentää primääri-ilmastotavoitteen mukaisesti CO2-päästöjä.
Ensinnäkin, kuluttajien tulee ymmärtää ilmasto- ja energiankulutuksen tavoitteet sekä ennen kaikkea omat mahdollisuutensa vaikuttaa niiden toteutumiseen. Tällöin ohjauskeinojen ja -tietojen tulee olla konkreettisia ja tavallisen kuluttajan helposti ymmärrettävissä.
Toiseksi, tekniset ja taloudelliset ohjauskeinot tulee arvioida ja määrittää uudelleen kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttamisen kautta niin, että elinkaaren aikaista energiankulutusta rakentamisessa ja asumisessa Pientaloteollisuusyhdistys ry voidaan vähentää. Tällöin sellaiset tekijät, jotka nyt ovat jääneet täysin huomiotta – kuten esim. eri energiamuodot, hiilidioksidin sitoutuminen rakenteisiin ja itse energiankulutus asumisen aikana – nousevat merkittäviksi ohjauksen ja päätöksenteon kriteereiksi nykyisten kriteerien joukkoon.
Kolmanneksi, rakennusteknisillä määräyksillä tulee omalta osaltaan varmistaa em. ohjausmekanismien kautta energiansäästön minimitaso ja muilla ohjauskeinoilla (mm. taloudelliset ja informatiiviset) tehdään kulutuskäyttäytymisen kautta järkeväksi ja houkuttelevaksi minimitasoa parempi energiansäästötaso. Tällöin minimitasoa ei voida ainakaan enää kiristää 2010 normitasosta.
Neljänneksi, rakennusteknisten määräysten tulee kokonaisohjauksessa estää kaikissa tilanteissa turvallisuuden ja rakennusfysiikan kannalta riskialttiit ratkaisut pientalorakentamisessa. Pientaloteollisuus ei voi sallia kuluttajan kannalta riskialttiita ratkaisuja.