LVI-talotekniikka-ala ottaa kantaa rakennusten energiatehokkuuteen. Asuntoministerin tavoitteet ja alan kannanotto hyvin samansuuntaiset.

EU:n energiapolitiikan yksi keskeisimmistä tavoitteista on ilmastomuutoksen hidastaminen CO2-päästöjä vähentämällä. Tässä rakennusten osuus on merkittävä, koska niiden osuus energiankäytöstä EU maissa on yli 40 % . Rakennusten energiatehokkuuden kehittämisessä talotekniikalla on keskeinen rooli.
LVI-talotekniikka-alan toimijoiden edustajat kutsuivat ministeri Vapaavuoren keskustelemaan rakennusten, etenkin asuntokannan, energiatehokkuudesta ja toimenpiteistä asian edistämiseksi. Teknologiateollisuuden tiloissa 16.4. järjestetyssä tilaisuudessa olivat läsnä Ympäristöministeriöstä ministeri Jan Vapaavuori, kehitysjohtaja Helena Säteri sekä ministerin erityisavustaja Tatu Rauhamäki.
Tilaisuudessa keskusteltiin alan kannanoton ja valmisteltujen puheenvuorojen pohjalta nykytilanteesta Suomessa ja EU:ssa, sekä tulevista linjauksista ja toimenpiteistä. Ilkka Salo totesi avauspuheenvuorossaan, että rakennusten energiatehokkuus tulisi määritellä CO2 päästöjen avulla tai vaihtoehtoisesti primäärienergian käyttöön perustuen. Nostamalla CO2-vähennykset ensisijaisiksi tavoitteiksi jätetään myös teollisuudelle ja toimijoille pelivaraa toteuttaa tavoite tehokkaimmalla tavalla. Hän korosti korjausrakentamisen merkitystä rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa. Esille nousivat myös alan yhteiset energiatehokkuuden edistämisen toimenpiteet etenkin viestinnän ja koulutuksen muodossa.

Professori Olli Seppänen toi tuoreet terveiset Euroopan LVI-alan henkilöjärjestöjen kattojärjestön, REHVA:n kokouksesta. Hän kertoi, että Suomi on jäämässä ainoaksi EU-maaksi, jossa energiatehokkuustarkastelu ei huomioi primäärienergiaa ja CO2 -päästöjä. Suomessa rakennuksen �?�energiatehokkuuteen�?� ei siis vaikuta ollenkaan miten rakennuksen käyttämä energia tuotetaan, hän huomautti. Samanarvoisia ovat siis hiilisähkö, maalämpöpumput, sekä kaikki selvästi uusiutuvat energiamuodot kuten aurinkoenergia, tuulienergia. Tämä ei johda haluttuun tavoitteeseen CO2 päästöjen vähentämiseksi, ja antaa lisäksi kokonaan väärän kuvan energiatehokkuudesta kuluttajille ja teollisuudelle, hän huomautti. Seppänen korosti myös sisäilman laadun varmistamisen tärkeyttä energiatehokkuustoimenpiteitä toteutettaessa.

Poliitikot voivat puuttua rakennusten päästörajoihin, mutta tekniset ratkaisut tulee jättää teollisuuden ratkaistavaksi, esitti Eero Pekkola. Teollisuuden rooli on kilvoitella päästöjen alentamisessa ja saavuttaa tulokset kustannustehokkaimmalla tavalla. Hyvät menetelmät menestyvät. Me haluamme olla innovatiivisia tässä asiassa, korosti Pekkola. Jos Suomessa valitaan johdonmukaisesti tavoitteeksi alenevat päästöt ja pidämme siitä kiinni, niin me saamme maahamme selkeän ilmastostrategian. Kykenemme pitkäjänteiseen ja luotettavaan toimintaan, johon myös liike-elämän ja koko yhteiskunnan on mahdollista sitoutua pitkällä aikavälillä. Kuluttaja kun ei voi vaihdella järjestelmiä poliittisen painopisteen mukaan, hän huomautti. On hämmästyttävää miten nopeasti kuluttajat ovat autojen osalta oppineet yksikön g/km. Autoteollisuus kilvoittelee nyt bensiini- diesel- ja hybridijärjestelmillä siitä, kuka saavuttaa alhaisimmat arvot edullisimmin. Olisikohan nyt tullut aika opettaa kuluttajat ajattelemaan rakennusten osalta g/kWh, Pekkola kysyy. Tähän tavoitteeseen tulisi sisällyttää CO2 ja hiukkaset, muuten ilmasto-ongelma saattaa kääntyä myös terveysongelmaksi!

Antero Lehtinen peräänkuulutti elinkaariajattelua energiakeskusteluun. Hän huomautti, että rakennuksen sisälläkin on eripituisia elinkaaria tekniikan ja rakenteiden osalta. Ajattelun tulee lähteä jo suunnittelupöydältä ja yltää uudistamiseen ja purkamiseen asti. Mm. tuotemallinnus antaa tähän tehokkaan työkalun. Esimerkkinä elinkaarivastuusta hän nosti esille Kaivomestari-hankkeen Espoossa, jossa rakentaja vastaa olosuhteista ja toimivuudesta 25 vuoden ajan. Lehtinen heitti ilmaan myös ajatuksen rakennusten säännöllisistä energiakatsastuksista.

Ministeri Vapaavuori totesi CO2-päästöjen ja primäärienergiatarkastelun tulevan mukaan energiatehokkuustarkasteluun. Hän valotti tulevia linjauksia määräysten tiukentumisesta ja käytettävistä toimenpiteistä. Ympäristöministeriö ei kuitenkaan yksin voi kaikkiin osa-alueisiin suoraan vaikuttaa, vaan esim. Työ- ja elinkeinoministeriö on monen asiassa avaintaho. Ministerin peruslinjaukset olivat hyvin linjassa alan kannanoton kanssa ja yhteistyötä pyritään edelleen lisäämään. Helena Säteri korosti alan toimijoiden oman aloitteellisuuden ja aktiivisuuden merkitystä.
Alan järjestöt ja muut toimijat ovat tiivistäneet yhteistyötään ja tulevat jalkautumaan eri tavoin kuluttajien ja ammattilaisten pariin ja alan oppilaitoksiin. Painopiste asetetaan viestintään ja koulutukseen. Tällä toiminnalla halutaan auttaa nykyisten ja tulevien määräysten ja parhaiden käytäntöjen ymmärtämistä ja käyttöönottoa.
LVI-talotekniikka-alaa edustivat tilaisuudessa professori Olli Seppänen (TKK), toimitusjohtaja Eero Pekkola (Oilon Oy), kaupallinen johtaja Antero Lehtinen (YIT Kiinteistötekniikka Oy), toimitusjohtaja Ilkka Salo (LVI-talotekniikkateollisuus ry), toimitusjohtaja Jari Syrjälä (LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry) ja toiminnanjohtaja Hannu Sipilä (Suomen LVI-liitto ry).