Legionellan torjunta vaatii yhteistyötä – ”Legionellaa esiintyy myös kylmävesiverkostoissa”

Putkistokarttojen pitäminen ajan tasalla. Tieto vesipisteiden sijainnista. Lämpötilojen mittaus sekä huolehtiminen siitä, ettei vesi seiso putkissa. Nämä ovat Suomen Puhdasvesi Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Simo Heinisen mukaan perusasiat, jotka jokaisen kiinteistönhoitajan pitäisi hallita.

Verkoston kuolleet taskut ja tulpatut haarat, joissa vesi seisoo, lisäävät legionellan riskiä.

Heininen muistuttaa, että legionellaa esiintyy myös kylmävesiverkostoissa.

– Jos esimerkiksi sairaalassa vesipisteestä tulevan kylmän veden lämpötila ei laske minuutissa alle 20 asteen, on legionellan riski huomattava. Riskiä kasvattaa myös se, jos lämpimän käyttöveden lämpötilan nousu yli 55 asteeseen vie käyttöpisteessä yli minuutin. Alle puoli minuuttia on yleensä turvallinen aika, Heininen sanoo.

Jos vesinäytteessä havaitaan legionellaa, on arvioitava, voidaanko lämpimän käyttöveden lämpötilaa nostaa yli 55:n asteen. Nosto kasvattaa palovammojen riskiä.

Sairaaloissa yhteistyö korostuu

Teknisen henkilöstön lisäksi sairaaloiden ja muiden tilojen käyttäjät tarvitsevat enemmän tietoa legionellasta. Legionellan torjunta edellyttää yhteistyötä.

Heininen on ollut perustamassa sairaaloihin vesitiimejä.

Heininen on ollut perustamassa sairaaloihin vesitiimejä. Niissä on sovittu työnjaosta sairaalan teknisen puolen ja huoltoyritysten sekä käyttäjien kesken. Hänen mukaansa legionellan torjunnassa tarvitaan vaativassa sairaalaympäristössä talo- ja vesiteknisen osaamisen sekä lääkäreiden ja hygieniahoitajien osaamisen yhdistämistä. Myös sairaalan henkilöstöä on tärkeää sitouttaa yhdessä sovittuihin toimintatapoihin.

– Käyttäjät varmistavat, että vettä juoksutetaan säännöllisesti kaikissa käyttöpisteissä ja seuraavat säännöllisesti veden lämpötilan kehitystä sekä lämpenemiseen ja jäähtymiseen kuluvaa aikaa. Tekninen puoli voi tällöin tarvittaessa tehdä muutoksia verkostoon ja esimerkiksi eristää myös kylmävesiputkia. Verkostoon voidaan myös lisätä automaattisia lämpötilan mittauspisteitä.

Suomen Puhdasvesi Yhtiöt on järjestänyt legionellakoulutusta sairaaloiden lisäksi esimerkiksi suuren hotelliketjun 130 eri tehtävissä toimiville henkilöille.

Allasvesijärjestelmässä pyörii sama vesi

Uimahallit poikkeavat legionellan torjunnassa siinä, että hygienian osalta on huolehdittava myös allasvesijärjestelmästä.

– Allasvesijärjestelmässä pyöritetään samaa vettä. Eli jos se saastuu mikrobiologisesti, niin bakteerit kiertävät koko järjestelmän läpi, ja koko järjestelmä täytyy hygienisoida. Teknisessä tilassa operoiva huoltohenkilöstö on suuremmassa vaarassa altistua legionellalle, koska bakteerit helposti lähtevät kasvamaan puhdistuslaitteiden suodatusmassoihin kertyvissä ravinteissa, Heininen sanoo.

Myös ilmanvaihdosta on tärkeää huolehtia uimahalleissa ja niiden teknisissä tiloissa.

Hän korostaa, että mikrobitartunnan riski porealtaissa ja muissa huvilaitteissa on suurempi, koska ne tuottavat aerosoleja.

– Myös ilmanvaihdosta on tärkeää huolehtia uimahalleissa ja niiden teknisissä tiloissa. Yksi ongelma uimahalleissa on se, että allasvesilainsäädäntö on vuodelta 2002, eikä se huomioi riittävästi legionellan torjuntaa.

Heinisen mielestä Suomessa kannattaisi Yhdysvaltojen ja Japanin tavoin velvoittaa vesilaitokset lisäämään keskitetysti hygieniaa parantavia desinfiointiaineita, joiden vaikutus ulottuu kiinteistöihin asti.

– Tällä hetkellä meillä esimerkiksi Helsingissä ja Hämeenlinnassa toimitaan näin, mutta monilla alueilla osa sairaaloista ja hotelleista huomioi riittävän vesihygienian ja osa ei.

Legionella luultua yleisempi

Suomalainen Aqva Professional tuo maahan Delabien Biofil -suodattimia, jotka on kehitetty yhdeksi ratkaisuksi legionellan torjuntaan sairaaloissa ja muissa julkisissa tiloissa.

– Legionella-ongelman esiintyminen voi johtaa siihen, että laitos joudutaan sulkemaan. Vesipisteisiin helposti asennettava ja vaihdettava suodatin on kehitetty nopeaksi täsmäratkaisuksi, jolla potilaiden ja henkilökunnan turvallisuus voidaan varmistaa parhaimmillaan muutamassa päivässä ilman suurempia remontteja, myyntipäällikkö Sanna Torkkeli Aqva Professionalilta sanoo.

– Suodatin on kehitetty yhteistyössä sairaaloiden kanssa Keski-Euroopassa, jossa legionellaongelma on tiedostettu jo pidempään. Suomessa legionellaasetus on vielä tuore asia. Mutta sen edellyttämä lisääntynyt seuranta on osoittanut, että ongelma on meilläkin luultua yleisempi.

Juomavesidirektiiviuudistus tehostaa riskinarviointia ja -hallintaa

EU:n juomavesidirektiivin lainsäädäntömuutokset tulivat 12.1.2023 voimaan Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Muutokset koskevat useaa eri lakia ja asetusta. Uudistuksen tärkein tavoite on turvata ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ja lisätä veden laadusta tiedottamista.

Rakennusten vesilaitteistoille on uutena asiana tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi, jotta pystyttäisiin torjumaan erityisesti legionellabakteeria. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Riskinarviointivelvoite koskee niin sanottuina ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia rakennuksia ovat muun muassa uimahallit ja kylpylät, hotellit, sairaalat sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön tiedote.