Kysely: Teknisen osaamisen puute ja yleinen muutosvastarinta hidastavat digitaalisten työkalujen käyttöä
Yleinen muutosvastarinta oli ammattilaisten mielestä kolmanneksi yleisin syy, jonka valitsi 39,2 prosenttia vastaajista.
Kuva: Congrid.
Tutkimuskysymykset toimivat osana pohjoismaisen SmartCraft Groupin vuosittaisia digityökalujen asiakastyytyväisyystutkimuksia. Vastaajat ovat Suomessa työskenteleviä rakentamisen ammattilaisia eri rakennushankkeiden rooleista, kerrotaan Smartcraft Groupin tiedotteessa.
Turun Yliopisto on tutkinut EU:n, työsuojelurahaston ja rakennusalan yritysten rahoittamissa rakennusalan digitaalisiin työkaluihin ja mobiiliteknologian käyttöön liittyvissä tutkimus- ja kehityshankkeissaan ammattirakentajien digitaalisia kyvykkyyksiä ja asenteita digitaalisia työvälineitä kohtaan. Aiemmilla teknologioiden käyttökokemuksilla on havaittu olevan merkitystä suhtautumiseen, tiedotteessa kerrotaan.
– He, jotka eivät ole käyttäneet mobiiliteknologioita työssään aiemmin, kokevat useammin teknologista työstressiä mobiiliteknologioiden käyttöönotossa. Kokemukset ovat positiivisemmat, kun teknologioita on jo käytetty, Turun Yliopiston tutkimusjohtaja Taina Eriksson tiivistää havaintojaan tiedotteessa.
Muutosvastarinta ei katso ikää
Teknologisten osaamishaasteiden tai muutosvastarinnan stereotyypiksi kuvataan usein vanhemman ikäluokan rakentajaa. Hankkeiden haastatteluissa on kuitenkin ilmennyt myös toisenlaisia havaintoja, jotka murtavat perinteistä käsitystä.
– Olemme käyneet keskusteluja esimerkiksi vanhemman kirvesmiehen kanssa, joka on kertonut meille käyttävänsä mobiiliteknologiaa vapaa-ajallaan ja hyötyvänsä siitä töissä. Eräs nuori ammattirakentaja suhtautui käyttöön kielteisesti, koska hän oli kokenut digitaalisen dokumentoinnin kyseenalaistavan hänen oman ammattitaitonsa. Muutosvastarinnan taustalla voi olla pelkoa, ettei oma osaaminen riitä tai sitten on yleistä haluttomuutta opetella uusia asioita, Eriksson toteaa tiedotteessa ja lisää, että tällainen reagointi muutostilanteisiin on hyvin inhimillistä.
Pelkän käyttöönottokoulutuksen sijaan Eriksson ehdottaisikin yrityksille jatkuvampaa panostusta henkilöstön taitojen kehittämiseen ja oppimiseen. Ammattilaisten tulisi myös sisäistää digitaalisen työkalun merkitys oman työn onnistumiselle ja koko ryhmän onnistumiselle.
– Meidän hankkeissamme vastaajista 73 prosenttia koki, että porukkaan kuulumisen tunne ja yhteishenki on tärkeää. Yksilöt miettivät, mitä vaikeuksia käyttämättömyys merkitsisi muiden suorittamien työtehtävien näkökulmasta, Eriksson nostaa esiin.
Kiire on yhteinen nimittäjä, mutta digitaalisen työkalun tärkeimpänä arvona ei pidetä ajan säästämistä.
Digitaalisten työkalujen käyttöönottoon liittyy aikapaineita ja kokemuksia siitä, että ohjelman käyttöönotto on ylimääräinen työvelvoite.
– Meidän saamissamme vastauksissa toistuu hyvin usein yksi ja sama sana. Se on kiire. Normaalien arjen rutiinitöiden ohella ns. ylimääräistä aikaa ei oikein tahdo löytyä, vaikka digitaalisen työkalun käytön opiskelusta ja koulutuksesta olisi pitkällä tähtäimellä aikaa säästävä hyöty, toteaa SmartCraft Groupilta Congridin asiakkuustiimin päällikkö Jane Nurmala.
Vastaajat nimesivät käyttämänsä digitaalisen työkalun keskeisimmäksi hyötyarvoksi laadun parantamisen, joka sai vastauksissa yli 58 prosentin osuuden. Vain hieman alle 30 prosenttia eli noin puolet harvemmin vastaaja piti ajan säästämiseen liittyviä merkityksiä tärkeinä. Taina Erikssonin mielestä tulos välittää koko kotimaiselle rakennusalalle positiivista signaalia.
– Laatu on niin keskeinen osa koko rakentamisprojektin asiakasarvon tuottamista, että asenteet ja muutosvastarintakin voivat muuttua. Täytyy muistaa, että turvallisuusasioiden muutoskin otti aikaa. Nykyisin rakentamisen turvallisuudesta, kuten esimerkiksi varusteista huolehtiminen on itsestäänselvä asia. Kun menemme rakennustyön tarkoituksen ytimeen, niin siksihän sitä työtä tehdään, että saadaan laadukas lopputulos, Eriksson muistuttaa.
