Kaukolämmön kasvu EU:ssa lisäisi tuntuvasti energiatehokkuutta

Kaukolämpö koetaan Suomessa luotettavaksi ja turvalliseksi lämmitysmuodoksi. Toisaalta kaukolämmityksestä ei tiedetä riittävästi. Haasteena on lisätä kaukolämmön tunnettuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Erityisesti Euroopan unionin päätöksentekotasolla kaukolämmön tunnettuus on valitettavan huono. Kansainvälisesti vahvempi brändi auttaisi EU-tasolla tuomaan esille, kuinka kaukolämmitystä laajentamalla voidaan vähentää päästöjä, lisätä energian hankinnan omavaraisuutta ja parantaa energiatehokkuutta, ET:n kaukolämpötoimialan johtaja Jari Kostama sanoo.

Kaukolämmön tunnettuuden lisäämisen ohella energiatehokkuuden edistäminen on ET:n tänään julkistamassa kaukolämpöalan strategiassa keskeisimpiä teemoja ennen kaikkea siksi, että primäärienergian käytön tehostaminen nousee tärkeimmäksi energiatehokkuuden mittariksi. Kaukolämmitys ja etenkin kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto energiatehokkaina ratkaisuina saavat Kostaman mukaan ansaitsemaansa tukea tästä trendistä.

Lisäksi kaukolämpöala edistää energiatehokkuutta osallistumalla aktiivisesti energiatehokkuussopimusjärjestelmään vastaten samalla ns. energiapalveludirektiivin ja laajemminkin asiakkaiden lisääntyvän mittaustiedon tarpeen haasteeseen. Sähköisten lämmitysten, kuten esimerkiksi pesutilojen lattialämmityksen, lisääntyminen kaukolämpötaloissa tulee myös pysäyttää.

Muita strategisia teemoja, joilla kaukolämpöala vastaa edessä oleviin haasteisiin, ovat kaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen, uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen sekä alan henkilöstön kehittäminen ja resurssien optimointi. Strategian toteuttaminen käynnistyy välittömästi kymmenellä kehityshankkeella (lista lopussa).

Uhkana aseman menettäminen muille lämmitysmuodoille
Strategiassa on analysoitu alaan vaikuttavaa toimintaympäristöä, joka on voimakkaassa muutoksessa. Vuoteen 2020 mennessä pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä, lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parantamaan energiatehokkuutta. Kilpailu monipuolistuvilla lämmitysmarkkinoilla kiristyy ennen kaikkea pientalovaltaisessa rakentamisessa.

Strategiatutkimuksen haastatteluissa alaa kritisoitiin itsetyytyväisyydestä ja kehityksen pysähtymisestä. Kritiikin taustalla on huoli siitä, että kaukolämpö ei pysy mukana kehityksessä ja kilpailussa. Kaukolämpötoimialan keskeisimpänä uhkana nähdäänkin se, että ala menettää asemaansa muille lämmitysmuodoille, jotka eivät pitkällä aikavälillä ole yhtä energiatehokkaita.

Sen vuoksi kaukolämmön asemaa taajamien ensisijaisena lämmitysmuotona vahvistetaan entisestään. Kaukolämmityksen kannattavaa laajentamista myös uusille pientaloalueille pyritään edistämään panostamalla uuden kevennetyn asiakas- ja jakelulaiteteknologian kehittämiseen. Uusia toimintatapoja ja hinnoittelumalleja tarvitaan lämpenevän ilmaston ja energiatehokkaamman rakennuskannan olosuhteisiin. Yhteistyö kaavoittajan kanssa on sekin tarpeen tiiviimmän rakentamisen toteuttamiseksi.

Käynnissä oleva kuntauudistus saattaa vaikuttaa kaukolämpöalaan myönteisesti. Koska kuntien määrä vääjäämättä pienenee ja koska kaukolämpöalan yritykset ovat useimmiten kuntaomisteisia, yrityksiä todennäköisesti yhdistyy, mikä luo uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Turpeen käyttömahdollisuus varmistettava
Kaukolämmitykselle käyttökelpoiset uusiutuvat energialähteet on otettava täysimääräisesti käyttöön. Bioenergiaa käytetään jo varsin runsaasti Suomessa ja sen lisääminen on mahdollista, mutta ylärajan muodostaa kansantalouden kannalta tärkeämmän metsäteollisuuden raaka-aineen saannin turvaaminen. Jätteellä on merkitystä kaukolämmön tuotannon polttoainevalikoiman täydentäjänä. Laitetekniikkaa ja polttoaineen hankinnan logistiikkaa on olennaisesti parannettava.

Turvetta ei nykyisin eikä lähivuosina luokitella uusiutuvaksi energialähteeksi. Tästä huolimatta kaukolämpöalan on varmistettava turpeen käyttömahdollisuuksien säilyminen jatkossakin. Vaikka uusiutuvien energialähteiden käyttöä kaukolämmön tuotannossa lisätään merkittävästi, fossiilisten polttoaineiden merkitys säilyy tärkeänä pitkälle tulevaisuuteen. Suomen oloissa kivihiilellä on tärkeä merkitys kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon polttoaineena sekä myös huoltovarmuuden turvaajana. �?ljyn osuus kaukolämmön tuotannon polttoaineista on pieni, mutta sitäkin tärkeämpi.

Strategiaan liittyvät kymmenen kehityshanketta:
1. Kaukolämpö energiatehokkuuden edistäjänä
2. Kaukolämmityksen vaikutus päästöjen vähentämiseen
3. Pientaloalueiden ja -taajamien kaukolämpöön liittämisen kriteerit
4. Kustannustehokkaan jakelu- ja asiakasteknologian kehittäminen matalan kulutustason olosuhteisiin
5. Vaihtoehtoiset hinnoittelumallit
6. Uusiutuvien energialähteiden ja teollisuuden sekundäärilämmön käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa
7. Kaukolämpöliiketoiminnan ulottaminen pienimuotoiseen aluelämpöön
8. Alan työvoimarakenteen ja osaamistarpeiden selvittäminen
9. Yritys-oppilaitosyhteistyön toimintamallit
10. Energiateollisuuden kaukolämpötoimialan toiminnan ja organisaation kehittäminen.