Jätevesiviemäreiden mitoitusohjeet vanhentuneet – Seurauksena tukoksia ja painevaihteluita

Viemäriputkien mitoituksessa käytetään edelleen 1970-luvun ohjeita, jotka eivät vastaa nykytilannetta. Nykyisin rakennukset ovat korkeampia ja vesikalusteet käyttävät aiempaa vähemmän vettä. Tämä johtaa herkästi tukoksiin ja painevaihteluihin viemäriputkissa.

Vuoden 2018 alussa ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2107) korvasi vanhan rakentamismääräyskokoelman osan D1. Samalla asetuksesta jäivät pois muun muassa käytännön ohjeet viemäriputkien mitoituksesta. Uusi asetus ei sisällä lainkaan ohjeita. Perustuslain mukaan viranomainen ei voi enää julkaista määräystä ja ohjetta samassa dokumentissa.

− Käytännössä ohjeiden poistuminen asetuksesta on johtanut siihen, että alalla käytetään yhä vuoden 2007 rakentamismääräyskokoelman osan D1 ohjeita. Niiden tiedot ovat viemäröinnin osalta pysyneet lähes muuttumattomina vuoden 1976 rakentamismääräyksistä lähtien, sanoo Geberitin tuotepäällikkö Marko Polvi.

– Ajantasaisempia ohjeita viemärijärjestelmien mitoitukseen tarjoaisi eurooppalainen standardikokoelma SFS-EN 12056. Myös monet muut maat ovat päivittäneet kansallisia standardejaan vastaamaan nykyhetken tarpeita.

Rakennustavat ovat ajan saatossa muuttuneet. Monet tämän päivän viemäröinnin ongelmista juontavat juurensa 1970-luvun ohjeisiin.

– Putkistojen koot on mitoitettu sen ajan vesimäärille. Nykyään vesikalusteet kuluttavat huomattavasti vähemmän vettä. Kun ennen WC:n huuhtelussa kului 9–12 litraa vettä, tänä päivänä määrä on 2–4 litraa. Jos vaakaviemärit ovat isoja ja vesimäärät pieniä, kiintojätteet eivät pienessä vesilirussa kulje kunnolla, Polvi sanoo.

Ongelmia syntyy etenkin, kun WC-kalusteet ovat uusia ja putkisto vanha. Suurimpana ongelmana ovat pikku hiljaa kertyvät tukokset.

Toinen muutos entiseen on rakennusten korkeus. Ennen kerrostalot olivat kolmesta neljään kerrosta. Nyt rakennetaan jopa kymmeniä kerroksia korkeita rakennuksia. Tämä aiheuttaa haasteita putkiston suunnittelulle. Viemäreiden mitoitus perustuu samanaikaisten huuhteluiden todennäköisyyteen, joka muuttuu rakennuksen korkeuden kasvaessa.

− Esimerkiksi 35-kerroksisessa rakennuksessa todennäköisyys, että vessaa huuhdellaan samaan aikaan kolmessa asunnossa, on suurempi kuin että vessaa huuhdellaan samanaikaisesti kolmessa asunnossa nelikerroksisessa rakennuksessa. Nykyiset mitoitusohjeet eivät ota huomioon tätä todennäköisyyden kasvua.

Painovoimaisesti toimiva viemärijärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa painesuhde järkkyy, jos korvausilmaa ei tule katolle viedyn putken kautta riittävästi. Silloin korvausilma tulee muualta, vaikkapa vesikalusteiden kautta.

– Kun vesi putoaa korkealta ja yhteen pystykokoojaan kytketään enemmän asuntoja, jätevesivirtaama ja korvausilman määrä pystykokoojassa kasvaa. Korvausilmaa tarvitaan viemärijärjestelmässä jopa 35 kertaa enemmän jätevesimäärään verrattuna, sanoo Polvi.

Viemäröintitorni havainnollistaa ongelmat

Geberitin tiloihin Vantaalle on koulutuskäyttöön rakennettu viemäröintitorni, jolla esimerkiksi korvausilman puutetta tai suunnanmuutoksissa aiheutuvia ongelmia voidaan havainnollistaa.

14 metriä korkeaan torniin on rakennettu toimivia ja ei-toimivia putkistoja. Erilaisia viemäröintitilanteita ohjelmoidaan ja simuloidaan torniin tabletin kautta. Putkistossa virtaava sininen vesi kuvaa oikeaoppista tilannetta, punainen väärästä asennuksesta aiheutuvaa ongelmaa. Tornin avulla suunnittelijat ja asentajat pääsevät käytännössä tarkastelemaan eri haastekohtia.

Yleisimmät viemäröinnin ongelmat liittyvät ali- tai ylipaineeseen. Tyhjät vesilukot, WC:n vedenkorkeuden suuret vaihtelut sekä jäteveden ohjautuminen vääriin paikkoihin ovat merkkejä vaillinaisista mitoitusohjeista, puutteellisesta suunnittelusta tai asennuksesta.

Alipaineessa kalusteiden vesilukot tyhjenevät ja viemärikaasut pääsevät asuntoihin. Ylipaine taas aiheuttaa herkästi kalusteiden pulputusta tai jopa veden roiskumista kalusteista lattialle.

− Esimerkiksi jos putki on liian pieni ja täyttyy vedestä, syntyy lappoilmiö, jossa alipaine imee myös vesilukon vedet. Muun muassa tätä ilmiötä pystymme tornin avulla todentamaan, Polvi sanoo.

Lähde: Geberit