Helsingin kaupunki selvitti peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen kustannukset ja hiilijalanjäljen
Helsingin kaupunki halusi selvittää, mitkä ovat kahden eri toimintatavan – peruskorjauksen ja korottamisen tai purkamisen ja uudisrakentamisen – rakentamiskustannukset ja päästöt.
Helsingin kaupunki halusi selvittää, mitkä ovat kahden eri toimintatavan – peruskorjauksen ja korottamisen tai purkamisen ja uudisrakentamisen – rakentamiskustannukset ja päästöt.
Monissa suomalaisissa kaupungeissa tehostetaan maankäyttöä ja tiivistetään kaupunkirakennetta täydennysrakentamisella, vanhaa purkamalla ja uutta rakentamalla. Sweco toteutti kahden asuinkerrostalokiinteistön kustannusselvityksen ja hiilijalanjälkilaskennan.
Helsingin kaupungin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Myös ympäristöministeriö julkaisee lähivuosina ohjeen kiinteistöjen hiilijalanjäljen laskemiseksi. Yksi keino tavoitteiden saavuttamiseksi on asuinalueiden maankäytön tehostaminen.
”Vanhojen lähiökerrostalojen purkaminen pois uudisrakennusten tieltä on keskusteluissa usein esiin nouseva tapa tiivistää maankäyttöä. Trendi on huolestuttava, koska se ei ole välttämättä kestävän kehityksen kannalta järkevin tapa”, toteaa Helsingin kaupungin asuntotuotannon rakennuttaja-arkkitehti Timo Karhu.
Kuuden Suomen suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkosto on esittänyt, että entistä suurempi osa uusista asuinrakennuksista, julkisista rakennuksista sekä lisä- ja täydennysrakentamisesta tehdään puusta.
”Puutalo on hiilivarasto ja puu uusiutuva rakennusmateriaali, jonka tuottaminen aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin betoni”, Karhu toteaa.
Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelut (Att) on jo rakennuttanut joitakin puurunkoisia asuinkerrostaloja, ja uusia hankkeita on suunnitteilla.
”Samalla esiin on noussut ajatus peruskorjattavien asuinkerrostalojen puurakenteisesta korottamisesta purkamisen sijaan.”
Onko uudisrakentaminen edullisempaa kuin peruskorjaaminen?
Att teetti selvityksen kahden Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistaman vuokrakerrostalokohteen peruskorjaamisen ja korottamisen sekä vastaavasti purkamisen ja uudisrakentaminen kustannuksista.
Sweco toteutti molempien vaihtoehtojen kustannusselvityksen osalaskelmat.
”Peruskorjauksessa huomioitiin, että perustuksia on vahvistettava ja sisätilat uudistettava, taloon rakennetaan hissi, betonijulkisivun kuorielementit korvataan puurakenteilla, lämmöneristystä lisätään ja taloa korotetaan kahdella puurakenteisella lisäkerroksella”, Karhu luettelee.
”Rakennuskustannusten selvitys osoitti, että säilyttävä peruskorjaus olisi ainakin kyseisissä kohteissa uudisrakentamista jonkin verran edullisempi vaihtoehto.
Hiilijalanjälkilaskenta paljasti kahden toimintamallin päästövaikutukset
Seuraavaksi haluttiin tietää, mitkä ovat kahden toimintamallin CO2-päästöt. Swecon hiilijalanjälkilaskentaan kuului myös käytönaikaisen energiankulutuksen ja investointikustannusten arviointi sekä massoittelu.
”Rakennusten hiilijalanjälkilaskenta kertoo, mitkä asiat aiheuttavat päästöjä rakennuksen koko elinkaarella”, toteaa Swecon projektipäällikkö Kari Nöjd.
Laskelmien mukaan kahden asuinkerrostalon peruskorjaus ja korottaminen tuottavat alhaisemman hiilijalanjäljen kuin uudisrakentaminen.
”Suurin vaikutus on rakennusten koko elinkaaren aikaisella energiankulutuksella ja uusien rakennusmateriaalien tuottamisella. Kuljetusten ja purkamisen osuus on suhteellisen pieni.”
Peruskorjauksen laatu ratkaisee energiatehokkuuden
Peruskorjauksissa saavutetaan harvoin samaa energiatehokkuutta kuin uudisrakentamisessa. Energiatehokkuuden parantaminen on kuitenkin olennaista hiilijalanjäljen pienentämisessä.
”Kohteet on mahdollista korjata sellaiseen kuntoon, että päästöjä syntyy vähemmän kuin uudisrakentamisessa”, Nöjd kertoo.
Rakennuksia ei olekaan tarkoitus korjata alkuperäiseen muotoon.
”Asuinkiinteistöön on aina integroitava muun muassa tämän päivän energiatehokasta talotekniikkaa.”
Maankäyttöratkaisut herättävät Helsingin kaupungin palveluissa ja hallinnossa paljon keskustelua, ja selvitysten tulokset kiinnostavat laajasti.
”Konsulttien tarjoamilla faktoilla pystymme perustelemaan, että asuinalueiden tiivistäminen peruskorjaamalla ja korottamalla voi olla taloudellisesti järkevää ja kaupungin strategian mukaista”, Karhu sanoo.
”Näyttääkin siltä, että maankäytön tehostamiseen on tarjolla säilyttäviä vaihtoehtoja.”
