Digirikollisuus – Ei science fictionia, vaan todellinen uhka
Ari Järvinen Helsingin Fabianinkadulla, johon rakennetaan uudet toimitilat pääesikunnalle ja tiedustelukeskukselle. ”Minulla on syytä olettaa, että rakennuksen talotekniikan turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Asioille voi tehdä paljonkin, jos niin halutaan.” Kuva: Piritta Porthan
Mitä tapahtuu, jos digirikollinen pääsee käsiksi kiinteistöjen taloteknisten järjestelmien etähallintaan? Entä miten digirikollisuuteen pitäisi talotekniikka-alalla varautua? Haastattelimme Rakennusteollisuus RT:n projektipäällikköä Ari Järvistä.
Kiinteistön jäähdytyksen ja lämmityksen laittaminen yhtä aikaa päälle, jolloin energiankäyttö kasvaa. Toimilaitteiden jatkuva ”nitkuttaminen” edestakaisin, jolloin laitteet kuluvat ja jumiutuvat varauduttua nopeammin. Siinä kaksi esimerkkiä, joilla digirikollinen voi saada kiinteistössä vahinkoa aikaan. Jos rikollinen pääsee kiinni talotekniikkaverkkoon eikä verkkoja ole eroteltu tarpeeksi hyvin, hän voi päästä käsiksi jopa tiloja käyttävien yritysten tietoverkkoihin.
– Turvallisuusjärjestelmissä esimerkiksi kulunvalvontaa ohjataan usein yrityksen omilla ohjelmistoilla ja päätteiltä. Järjestelmien väliselle tiedonvaihdolle tehdään reitti, ja huonosti toteutettuna se voi tarjota vääränlaisen reitin, sanoo rakennetun ympäristön digitaalisen turvallisuuden asianhoitajana Rakennusteollisuus RT:ssä työskentelevä Ari Järvinen.
_____________________________________________________________________________________________________
Tämä teksti on näyte Talotekniikka-lehden 9/2022 jutusta. Mitä mieltä Järvinen on talotekniikan nykyisestä digiturvasta? Miten digiturvaa voidaan parantaa? Lue lisää ja klikkaa näköislehteen tästä.
