Voisiko syksyn flunssakierteen katkaista puhtaamman ilman avulla?

Tiesitkö, että päiväkoti-ikäiset lapset sairastavat jopa yli kymmenen flunssaa ja vastatautia vuoden aikana? Yksi tällainen tauti kestää yleensä 7–14 päivää kerrallaan. Tämä tekee vuodessa jopa 140 sairaspäivää ja 38 prosenttia vuodesta.

Suomalaisten keskimääräinen lapsiluku on noin 1,5 ja lasten keskimääräinen ikäero kolme vuotta. Suurin osa suomalaisista lapsista on päivähoidossa, ja näistä puolet aloittaa päivähoidon alle kaksivuotiaana. Keskimääräisessä suomalaisessa perheessä lapset ovat siis yhtä aikaa päivähoidossa vähintään 2 vuotta. Koska sairastumiset tulevat yleensä enemmänkin peräkkäin kuin samanaikaisesti, tarkoittaa tämä perheen näkökulmasta jopa lähemmäs 200 sairaspäivää vuodessa – eli yli puolet vuodesta!

Tarttuvat taudit leviävät yleensä joko kosketustartuntana, pisaroina tai ilman välityksellä. Tämän vuoksi kädet pestään päiväkotiin mentäessä, ennen ruokailuja sekä vessakäyntien jälkeen. Yskiä tulisi hihaan, ei kohti kaveria. Listan viimeinen kohta – ilmavälitteinen tartuntareitti – on katettu ajatuksella, että Suomessahan on tunnetusti hyvä sisäilma. Ja kyllä näin onkin. Mutta hyvä sisäilman laatu ei ole sama asia kuin taudinaiheuttajista puhdas sisäilma. Ja lapsia ei voi estää laittamasta leluja suuhun, mutta sisäilmalle voimme vielä tehdä jotain enemmän.

Todella ohuina – eikä edes hopeisina – reunuksina pandemiavuosille on lisääntynyt ymmärrys ja yhteistyö turvallisemman sisäilman puolesta. Yksi esimerkki tästä kehityssuunnasta on Business Finlandin rahoittama E3-niminen projekti (Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions), jossa pyritään tieteen keinoin kehittämään ratkaisuja turvallisemman sisäilman puolesta.

Tänä syksynä E3-projekti ja Helsingin kaupunki käynnistivät yhteistyössä laajan tutkimuksen, jossa selvitetään, voitaisiinko ilman paremmalla puhdistamisella vähentää lasten ja henkilökunnan sairastumista kiertäviin virustauteihin. Yhdenkin tautiepisodin väistäminen parantaisi lapsen ja koko perheen elämänlaatua sekä toisi merkittäviä säästöjä yhteiskunnallisesti, kun vanhempien ei tarvitsisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta.

Jos puhtaampi sisäilma on joka tapauksessa terveellistä, miksi näin itsestään selvää asiaa pitää tutkia? Vaikka puhtaamman sisäilman tuottaminen ei ole erityisen vaikeaa ja siihen on olemassa paljon kotimaista teknologiaa, ei nykyisessä taloustilanteessa tehdä – eikä myöskään ole kannattavaa tehdä – ratkaisuja, joiden tehosta ei ole tietoa.

Lisäksi virustautiin sairastuminen on monitekijäinen prosessi ja sen itsenäisistä riskitekijöistä on valitettavasti vielä vuonna 2022 paljon vaillinaista tietoa. Lääkärit eivät hoida ilmaa eivätkä aerosolifyysikot sairaita. Kumpikaan ammattiryhmä ei ota kantaa taloteknisiin ratkaisuihin tai valmista ilmanpuhdistimia. Jotta näin monitekijäistä ongelmaa voidaan ratkoa kunnolla, tarvitaan mukaan jokaisen osa-alueen ammattilaisia sekä ratkaisuja tuottavia yrityksiä, joita E3 tarjoaa.

En lupaa kenellekään täysin flunssattomia syksyjä tai ratkaisua noroepidemioihin. Mutta toivon, että parin vuoden päästä saan hieman harvemmin puheluita lasteni päiväkodista.

Enni Sanmark
Lääkäri, tutkija HUS