Talotekniikan irtikytkentä rakentamisesta

Tänä syksynä on seurattu jälleen jännityksellä suhdanne-ennusteita – etenkin rakennusalan. Asuntorakentaminen näyttäisi putoavan ensi vuonna alhaisemmalle tasolle kuin mitä se on ollut tänä vuonna, mutta romahdus lienee väärä sana. Myös moni talotekniikan vaikuttaja seuraa samoja ennusteita.

Mutta seuraammeko sittenkään oikeita asioita? Ensinnäkin jo pitkään uudisrakentamisen väheneminen on johtanut usein korjausrakentamisen lisääntymiseen, joten kyseessä on resursseja tarkastellen nollasummapeli. Uuteen asuntoon menee yhtä monta hanaa, pyttyä ja ilmanvaihtokonetta kuin korjattavaankin.

RT:n tilastot eivät paljasta – eivätkä juuri muutkaan – että uudis- ja korjausrakentamisen rinnalla tehdään paljon muutakin. Asennutamme aurinkopaneeleja ja -keräimiä, uusia lämpöpumppuja ja vaihdatamme kylmäaineita sekä -koneita. Näistä ei niin vähäisistä puroista muodostuu vuolas koski, jonka arvo tulevan vuosikymmenen kuluessa lasketaan miljardeissa euroissa.

Talotekniikka onkin paljon muuta kuin asuntoja, toimistoja ja kauppoja. Tai putkiremontteja. Ala on edelleen naimisissa rakentamisen ja rakentajien kanssa, mutta sen rinnalla teemme paljon muutakin. Energiatehokkuuden parantamisessakin vastuu on lähes täysin talotekniikka-alalla.

Suomen bruttokansantuotteen kasvu ei johda enää päästöjen kasvuun, eikä asunto- tai muun rakentamisen väheneminen leikkaa enää automaattisesti taloteknisen liiketoiminnan kokonaisvolyymia. Irtikytkentä on tapahtunut tosiasia, ja sehän on vain hyvä asia.

Kuten Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju totesi LVI-Päivillä, meillä on edessämme miljardien eurojen markkinat. Tämä mahdollisuus pitää nyt vain osata hyödyntää. Ei tuijoteta enää pelkkiä suhdanteita, kun maailma tarjoaa uusia mahdollisuuksia yllin kyllin.

Teksti: Heikki Heikkonen