Näkymätön puolikas, jota ei suunnitella

Voisin melkein vannoa, että olet kuullut sanonnan ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Teen nyt sinulle näkyväksi omien kokemusteni kautta, mitä tuo ”puolikas” kätkee sisäänsä, kun puhutaan rakentamisesta.

Olin Espoon kaupungilla 10 vuotta hommissa. Työtehtäviini kuuluivat erilaiset hankinnat ja myöhemmin johtamistehtävät. Palvelualueen nimi oli infrapalvelut. Johdin tuota palvelualuetta. Yksi tärkeä yksikkö palvelualueen alla oli alueiden hallinnan käytön lisäksi myös liikenteenhallinta.

Rakennustyömaalle oli usein varattu kokonainen kortteli. Ihan siltä varalta, että tilaa olisi varmasti tarpeeksi. Koska tila oli varattu ja maksut juoksivat, sitä haluttiin hyödyntää. Hyödyntäminen tarkoitti käytännössä erilaisten materiaalien ja tarvikkeiden säilyttämistä ylimääräisellä maa-alueella.

Siinä materiaalit sitten odottivat kuin eilisen päivän junaa. Meni päivä. Meni viikko. Välillä rapsautti kunnon sateen. Toisin sanoen: Vuokra juoksi. Materiaalit pilaantuivat.

Eikä tässä suinkaan kaikki. Kaupungin töissä huomasin maa-alueiden taksojen merkittävät erot. Hallinnollisten alueiden kesken on kolme tai jopa neljäkin eri hintaluokkaa. Joskus hallinnolliset rajat risteävät varatun korttelin poikki. Kerran työmaakoppien sijainnin siirtäminen muutamilla metreillä huojensi vuokrakulua viisinumeroisella summalla.

Käytännössä moninkertaisesti kallis maa-alue voi olla käytössä vain siksi, että tavarat odottelevat pääsyä työmaalle oikeaan työvaiheeseensa. Joskus niiden elinkaari päättyy ennen käyttöpäivän sarastusta.

No miten se ”puolikas” ja ”suunnittelu” liittyy tähän? Olen huomannut, että alueiden suunnittelulle käy usein hieman niin kuin Kevinille Yksin Kotona -elokuvissa. Kaikilla on kiire ja stressi. Alueiden ja maankäytön suunnittelu ei nouse koneeseen. Sen kustannusrivi unohtuu työmaalaskennan budjetista.

Niin julmaa kuin se onkin, suunnittelun puolikas muuttuu näkymättömyydestä näkyväksi vasta silloin, kun matka on jo alkanut. ”Hups, me unohdettiin Kevin!”. Lisälasku tulee yllätyksenä. Aikaa käytetään tavaroiden siirtelyyn. Pilaantuneiden tarvikkeiden tilalle on pakko ostaa uutta. Työmaata ei voi jättää kesken.

Kun tekee nämä virheet hartiapankkirakentajana, huomaa homman hölmöyden sekä lompakossa että omissa lihaksissa.

Olen vahvasti sitä mieltä, että logistiikkaan ja alueiden käytön suunnitteluun tarvittaisiin samanlaista analogiaa kuin koulujen lukujärjestyksessä. Tiedät edellisellä viikolla, että seuraavan viikon torstaina on aamulla äidinkieltä. Iltapäivällä on historiaa ja matematiikkaa. Aineille on varattu oikea tila ja aikaa sen verran kuin ne tarvitsevat. Ne eivät tapahdu maanantaina, vaan torstaina. Kaikki tietävät, että torstaina on iltapäivällä matematiikkaa kaksi viimeistä tuntia.

Näkymättömälle puolikkaalle saadaan lisäksi vihreää bonusta eli ympäristötekoja. Eikö niiden pitäisi muutenkin olla vakiotavoitteina näinä aikoina, kun kulutuksesta puhutaan koko ajan? Oikein varatut maa-alueet ja tahdistettu logistiikka pienentävät rekkaliikennettä ja materiaalihävikkiä.

Kenenkään ei tarvitse kokea konttorityöläiselle tuttua multitasking-efektiä. Sinkoilla päivää paikasta toiseen. Kotona jaksaa illanposkessa hymyillä ja vastata puolison kysymykseen ”miten päivä meni?”, kun puhelinrallista jäikin puolet pois.

Olemme siis kuulleet sanonnan ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Nyt näemme sen. Ryhdytään suunnittelemaan, koska kaikki voittavat.

Toni Korjus
Liiketoimintajohtaja, Kahva Oy