Maassa maan tavalla – Kielikylpyä suomalaisittain
Kun työhuoneeni ovelle astuu ulkomaalainen opiskelija ja kysyy: ”Mitä kuuluu?”, vastaan suomeksi, mutta vaihdan kielen nopeasti englanniksi. Liian nopeasti, tiedän sen itsekin. Kielitaito kehittyy, kun sitä saa käyttää, mutta en anna siihen tilaisuutta.
Tämän vuoden ROTI-raportti antaa synninpäästön meille kärsimättömille. Yksi sen tärkeimmistä viesteistä on: englannin kielen käyttö on suomalaisessa työelämässä ihan hyväksyttävää. Itse asiassa se on ehdottoman tärkeää.
Sitä raportti ei kiistä, etteikö suomalaiseen yhteiskuntaan integroidu parhaiten oppimalla suomen kielen. Suomen kielen oppiminen maassa, jossa lähes jokainen osaa englantia, vaatii kuitenkin valtavaa sinnikkyyttä.
Istuin vasta illallispöydässä USA:sta kotoisin olevan kollegani kanssa, joka muutaman täällä asutun vuoden jälkeen puhuu täysin sujuvaa suomea. ”Kolme vuotta tässä meni, mutta olen opetellut suomea vähintään tunnin joka ikinen päivä”. Olin sanaton. Mikä motivaatio ja mikä sitoutuminen!
Kahden vuoden välein ilmestyvä ROTI-raportti on painottanut ulkomaalaisten osaajien tarvetta aikaisemminkin, mutta nyt asiaan on herätty toden teolla. Ulkomaalaisen työvoiman saaminen on meille elämän ja kuoleman kysymys. Suomen kielen pikaista oppimistakin tärkeämpää on se, että tulijat saavat nopeasti työn syrjästä kiinni. Meidän on pakko hyväksyä, että englantia käytetään työkielenä suomen rinnalla.
Tämän vuoden ROTI-raportin yksi keskeisimmistä viesteistä on mielestäni se, että Suomessa pitää pystyä toimimaan englannin kielellä. Englanninkielisiä työtehtäviä täytyy aktiivisesti luoda, ja toimintaympäristöä pitää muuttaa niin, että englanniksi voi toimia ainakin suurimmissa kaupungeissa. Tapahtumia ja koulutuksia pitää järjestää englanniksi ja vieraskielisiä osaajia tukea mentorointiohjelmien avulla.
Tarvitaan kulttuurinen muutos. Työelämän kaksikielisyys on välttämätöntä. Englantia pitää puhua niin paljon, että uuden tulijat tuntevat olonsa tervetulleeksi. Ja suomea niin paljon, että motivoituneet kielen opiskelijat saavat harjoitusta niin paljon kuin he sitä kaipaavat.
On kohtuuton vaatimus, että suomen kielen taito on edellytys työpaikan saamiselle. Meillä ei ole varaa odotella. Vieraassa maassa on paljon muutakin opiskeltavaa kuin vieras kieli. Ja ainakaan minun itsekurillani ei opetella vierasta kieltä tuntia päivässä, joka ikinen päivä. Helpomminkin toteutettavat suunnitelmat jäävät usein puolitiehen.
Mirja Illikainen
ROTI 2023-hankkeen Koulutus ja kehitys -paneelin puheenjohtaja
Professori, dekaani, Oulun yliopisto
ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.